2026-09-21T21:39:41Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/6239942025-12-11T16:20:36Zcom_10138_578965com_10138_17738col_10138_578970

Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten Lundin, Satu 2025-12-08T18:53:30Z 2025-12-08T18:53:30Z 2024 URN:NBN:fi:hulib-202411134495 http://hdl.handle.net/10138/623994 Varhaiskasvatusvuosina luodaan perusta lapsen hyvinvoinnille, tasa-arvoiselle kehitykselle, motivaatiolle ja oppimisen ilolle, jotka kannattelevat lasta tulevaisuudessa. Tutkielmani teoreettinen viitekehys rakentuu positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan käsitteistä, ja erityisesti Seligmanin (2011) PERMA- hyvinvointiteorian liittyvien käsitteiden määrittelyä positiivisen pedagogiikan näkökulmasta varhaiskasvatuksessa. Positiivinen pedagogiikka korostaa myönteisten vuorovaikutussuhteiden ja vahvuuksien tunnistamisen tärkeyttä lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisessa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka positiivisen pedagogiikan lähestymis- ja toimintatavat tukevat lapsen hyvinvointia ja oppimista. Tämän tutkielman tarkoituksena on osoittaa ja tuottaa tietoa siitä, miten eri tavoin voimme toteuttaa positiivista pedagogiikkaa ja miten se vaikuttaa lapsen hyvinvointiin, jossa korostuu kasvattajien tärkeä toiminta. Tämä tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman aineistoon valikoitui kolme erilaista suomenkielistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, joissa tutkittiin positiivisen pedagogiikan lähestymis- ja toimintatapoja ja niiden vaikutuksia lapsen hyvinvointiin, mitkä asiat vaikuttivat lasten hyvinvointiin lasten kertomana sekä miten reflektiivinen työote lisää lapsilähtöistä pedagogiikkaa. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimusaineistojen välisten yhteyksien tarkastelu osoitti, kuinka positiivisen pedagogiikan toiminta- ja lähestymistavat ovat merkittävässä roolissa lasten hyvinvoinnin tukemisessa varhaiskasvatuksessa, jossa korostuivat laadukkaat vuorovaikutussuhteet, turvallinen ympäristö ja lapsikeskeinen lähestymistapa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi edisti lasten kykyä oppia, kasvaa tasapainoisiksi ja itsenäisiksi yksilöiksi, jossa huomioitiin osallisuus ja autonomian tukeminen myönteisessä oppimisympäristössä. Reflektiivinen työote voi parhaimmillaan edistää pedagogisten käytäntöjen jatkuvaa kehittämistä yhdessä tiimin ja lasten kanssa. Se tuki kasvattajien kykyä luoda myönteisiä oppimisympäristöjä, jotka puolestaan edistivät lasten arjen hyvinvointia ja tukivat heidän autonomian kehittymistään. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet Varhaiskasvatus hyvinvointi autonomia Varhaiskasvatuksen opettaja Early Education Teacher Lärare inom småbarnspedagogik Positiivinen pedagogiikka edistää lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa Positive pedagogy promote well-being of the child in early childhood education kandidaatintutkielmat Bachelor's theses kandidatavhandlingar URN:NBN:fi:hulib-202411134495 restricted