2026-09-23T05:39:34Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/6304792026-07-27T14:35:22Zcom_10138_18086com_10138_17738col_10138_18091

Vena, Taru Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta University of Helsinki, Faculty of Humanities Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten 2026-04-22T18:58:23Z 2026-04-22T18:58:09Z 2026-04-22T18:58:23Z 2026-04-22 2026-03-11 http://hdl.handle.net/10138/630479 URN:NBN:fi:hulib-202604221989 Tutkielmassa tarkastelen Nobel-palkitun kirjailijan, Jon Fossen, hiljaisuuden kieleksi kutsumaa ilmaisun tapaa näytelmätekstissä. Nobel-luennossaan Fosse kertoo hiljaisuuden kielen olevan kirjoitetun kielen takaa välittyvää hiljaisuutta, joka viestii asioista, joiden sanoittaminen ei ole mahdollista. Työssäni kysyn: Millainen on abstraktilta vaikuttavan hiljaisuuden kielen olemus ja kuinka sen voi ajatella siirtyvän osaksi näytelmätekstin lukukokemusta? Kuinka näytelmätekstin lukemiseen voisi suhtautua hiljaisuuden kielen kohtaamiseksi? Aineistonani käytän Fossen Nobel-luentoa vuodelta 2023 sekä hänen näytelmätekstiään Sleep My Baby Sleep, jonka ajattelen havainnollistavan käsittelemääni aihetta. Hiljaisuuden kielen tarkastelun pohjana toimivat Fossen kirjoittamistyöskentelyyn liittyvät kokemukset. Ne luovat kuvaa hiljaisuuden kielestä tietoisuudessa ilmenevänä kokemuksena, jossa subjekti-objektiasetelma ei ole läsnä. Tähän pohjaten ehdotan hiljaisuuden kielen olemuksen olevan selitettävissä jaetun tietoisuudentilan ja ei-tietämisen kokemusten kautta. Näiden teemojen käsittelyssä hyödynnän teatterin- ja esitystutkimuksen teorioita esitykseen liittyvästä tietoisuudentilasta, jolle leimallista on minuuden ymmärtäminen luonteeltaan kuvitteelliseksi. Tämä transformoi tavan ymmärtää ja kokea maailma. Selitän jaettua tietoisuudentilaa lisäksi mieltä tutkivan tieteen piirissä esitetyllä ajatuksella mielestä ihmiskehon ulkopuolelle ja kaikkialle maailmaan laajentuneena asiana. Menetelmänäni on Fossen Nobel-luennon laadullinen sisällönanalyysi sekä Sleep My Baby Sleep -näytelmätekstin draama-analyysi. Keskeinen tarkastelunäkökulmani liittyy kysymykseen siitä, kykeneekö näytelmäteksti oman ilmaisunsa turvin välittämään teatterille luonteenomaiseksi tulkitsemaani transformoivan tietoisuuden kokemusta. Esitän tämän olevan mahdollista hiljaisuuden kielen tavoin viestivän näytelmätekstin kohdalla. Ehdotan lisäksi, että hiljaisuuden kieli välittyy samassa tietoisuudentilassa, jossa se on kirjoitettu. Otollinen suhtautumistapa hiljaisuuden kielen tavoin viestivään näytelmätekstiin voisikin olla sen kohtaaminen tietoisuutena. Tekstin kautta teokseen liittyvä tietoisuus saa aikaan tekstin transsendenssin, jolla tarkoitan sen siirtymistä kielen tavoittamattomissa olevalle viestimisen ja koetuksi tulemisen tasolle. Lukijan kannalta tämä tarkoittaa siirtymistä ei-tietämisen tilaan, jossa ymmärtäminen tapahtuu kokemisen kautta. Tutkielma osoittaa hiljaisuuden kielen keinoin viestivällä näytelmätekstillä olevan esitykseen verrattavissa oleva potentiaali kokemusmaailmaa transformoivan tietoisuuden ilmentämisessä. Tämä tarkoittaa jaetun tietoisuudentilan läsnäoloa kirjoittamisprosessissa, jolloin se voi välittyä kirjailijalta tekstiin ja osaksi lukukokemusta. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet CC BY-NC-ND 4.0 tietoisuus näytelmäkirjallisuus Hiljaisuuden kieli Jon Fosse näytelmätekstin luonne Sleep My Baby Sleep ei-tietäminen jaettu tietoisuudentila transformaatio transsendenssi teatterin tietoisuus Teatteritiede Theatre Research Teatervetenskap Taiteiden tutkimuksen maisteriohjelma Master's Programme in Art Studies Magisterprogrammet i konstforskning Tekstistä välittyvä teatterin olemus - Jon Fossen hiljaisuuden kieli esityksen kaltaisena transformoivana ilmiönä pro gradu -tutkielma master's thesis pro gradu -avhandling open.access