2026-09-22T14:36:57Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/6333182026-07-27T14:35:21Zcom_10138_18086com_10138_17738col_10138_18091

Narinen, Olli Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta University of Helsinki, Faculty of Humanities Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten 2026-06-10T12:40:28Z 2026-06-10T12:40:17Z 2026-06-10 2026-04-13 http://hdl.handle.net/10138/633318 URN:NBN:fi:hulib-202606102947 Tutkielma täydentää verrattain vähäistä Suomi–Ranska-suhteiden tutkimusta analysoimalla Ranskan merkitystä Suomen ulkopolitiikassa ja erityisesti länsi-integraatiossa 1980-luvulla. Tutkielmassa selvitetään, miksi Suomi muodosti läheiset diplomaattiset suhteet Ranskaan kylmän sodan loppupuolella ja miten se edisti länsi-integraatiotaan Ranskan kautta vuosina 1982–1989. Lisäksi työssä tarkastellaan maailmanpoliittisten murrosten vaikutuksia tähän kehitykseen. Luonteeltaan kvalitatiivisessa tutkimuksessa sovelletaan hermeneuttista otetta historiallisten toimijoiden motiivien ja aikakauden kontekstin analysoimiseen. Tutkimuskysymyksiin vastataan ulkoministeriön arkistosta ja Kansallisarkistossa sijaitsevasta Mauno Koiviston arkistosta valikoiduilla alkuperäisaineistoilla, jotka koostuvat pääsääntöisesti Suomen ja Ranskan poliittisen johdon tapaamisia käsittelevistä asiakirjoista sekä Pariisin-suurlähetystön raporteista. Länsi-integraatio oli kylmän sodan lopussa Suomen yleisten ulkopoliittisten tavoitteiden lisäksi myös Suomen Ranska-suhteiden keskeisimpiä tavoitteita. Tiiviitä Ranska-suhteita selitti se, että Ranskasta oli historiallisen kehityksen valossa muodostunut Suomelle luotettava ja tärkeä läntinen kumppani, minkä lisäksi sen merkittävä maailmanpoliittinen asema ja rooli Euroopan integraation vetävänä voimana houkutteli Suomea. Ranska-suhteissa länsi-integraatiota pyrittiin edistämään laajalla rintamalla aina teknologiasta talouteen ja politiikkaan. Ranskalla oli muun muassa ratkaiseva rooli Suomen liittyessä läntistä huipputeknologiaa edistäviin ESA- ja Eureka-järjestöihin. Lisäksi Suomi pystyi vaikuttamaan suotuisasti sille merkittävään taloudelliseen integraatioon edistämällä EY:n ja EFTA:n välistä yhteistyötä Ranskan kautta. Maailmanpoliittisen tilanteen muutos näkyi selkeästi Suomen integraatiopolitiikassa: vuosikymmenen ensimmäisissä tapaamisissa integraatiota ei juurikaan käsitelty, mutta 1980-luvun puolivälissä Suomi alkoi vaikuttamaan Ranskaan suoraviivaisesti. Vuosikymmenen loppupuolella integraatiopyrkimykset saivat puolestaan avoimen poliittisen luonteen, mikä huipentui Suomen jäsenyyteen Euroopan neuvostossa. fin Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet CC BY-NC-ND 4.0 ulkopolitiikka kansainväliset suhteet poliittinen historia kylmä sota Suomi–Ranska-suhteet länsi-integraatio ESA Eureka EY EFTA Euroopan neuvosto 1980-luku Historia, suomenkielinen History, in Finnish Historia, finskspråkig Historian maisteriohjelma Master's Programme in History Magisterprogrammet i historia Länsi-integraatio keskeisenä tavoitteena: Ranska Suomen ulkopolitiikassa vuosina 1982–1989 pro gradu -tutkielma master's thesis pro gradu -avhandling open.access