2026-09-21T02:34:42Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/requestoai:helda.helsinki.fi:10138/6344422026-07-23T12:41:28Zcom_10138_18086com_10138_17738col_10138_2271
Demeter, Katica
Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
2026-06-25T13:04:32Z
2026-06-25T13:04:18Z
2026-06-25
2026-05-20
http://hdl.handle.net/10138/634442
URN:NBN:fi:hulib-202606253582
Tavoitteet. Kiilteen ja dentiinin mikrofraktuurat aiheuttavat päänvaivaa kliinikoille, vaikka virallisesti onkin olemassa yleisiä hoitosuosituksia niitä koskien. Kirjallisuuskatsauksen tavoite oli tutkia, onko kirjallisuudessa yhtenäistä näkemystä fraktuurojen syntymeka-nismeista sekä hoitolinjauksesta. Lisäksi katsaus keskittyy fraktuurojen jaotteluun, sillä se on merkityksellistä hoitomuodon valinnan kannalta.
Menetelmät. Artikkelien haku toteutettiin PubMedissä hakusanoilla ”cracked tooth etiology OR cracked tooth treatment”. Haku rajattiin julkaisuvuoden perusteella vuosiin 2000-2024 ja katsaukseen hyväksyttiin meta-analyysit, satunnaistetut kontrolloidut tut-kimukset, kirjallisuuskatsaukset ja systemaattiset katsaukset. Lisäksi katsaukseen otet-tiin mukaan ohjaajalta saatuja artikkeleita sekä Käytännön juurihoito -kirja. Katsaus ei käsittele trauman aiheuttamia fraktuuroja, maitohampaiden fraktuuroja eikä vertikaalisia juurifraktuuroja.
Tulokset ja johtopäätökset. Yleisimmin käytetyn fraktuurojen luokittelujärjestelmän mu-kaan halkeamat jaetaan kiilteeseen rajoittuviin mikrofraktuuroihin, kuspimurtumiin, cracked tooth-iin, split tooth-iin ja vertikaaliseen juurifraktuuraan. Tutkielmassa käsitel-lään pääasiassa cracked tooth tyyppisiä fraktuuroja, jotka ovat kiilteestä lähtöisin olevia yleensä mesio-distaalisuunnassa vertikaalisesti eteneviä murtumalinjoja molaareissa ja premolaareissa.
Mikrofraktuura syntyy, kun hampaaseen ulkopuolelta kohdistuvat voimat ylittävät dentii-nin kimmoisuuden. Fraktuuran etiologiset tekijät voivat olla noniatrogeenisia, joita ovat ikä, potilaan tottumukset, hampaan rakenteelliset tekijät sekä sijainti hammaskaarella. Odontoiatrogeenisiin tekijöihin kuuluvat pään ja kaulan alueen sädehoito, juurihoito, in-vasiivinen korjaava hoito sekä restauraation materiaali.
Fraktuurojen hoito voi olla ennaltaehkäisevää tai restoratiivista. Mikäli tarvitaan restoratiivista hoitoa, suositellaan kuspeja kattavaa restauraatiota. Parhaan materiaalin valinnasta on kirjallisuudessa ristiriitaisia näkemyksiä. Osassa tutkimuksista keraamisen kruunun ennuste on todettu paremmaksi kuin yhdistelmämuovipaikan, mutta toisissa tutkimuksissa eroja ei ole havaittu. Mikäli takahammas joudutaan juurihoitamaan, suositellaan kuitenkin sen kruunutusta.
fin
Helsingin yliopisto
University of Helsinki
Helsingfors universitet
In Copyright 1.0
mikrofraktuurat
Hammaslääketieteen koulutusohjelma
Degree Programme in Dentistry
Utbildningsprogrammet i odontologi
Takahampaiden kruunun mikrofraktuurat – etiologia ja hoito
pro gradu -tutkielma
master's thesis
pro gradu -avhandling
open.access