2026-09-23T12:28:00Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/requestoai:helda.helsinki.fi:10138/6344532026-07-23T12:41:18Zcom_10138_18086com_10138_17738col_10138_2271
Kotala, Paris
Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
2026-06-25T13:08:43Z
2026-06-25T13:08:25Z
2026-06-25
http://hdl.handle.net/10138/634453
URN:NBN:fi:hulib-202606253592
Tutkielman tavoitteena on selvittää ei-kirurgisen parodontologisen hoidon vaikutusta tyypin 1 diabetesta sairastavien potilaiden hoitotasapainoon. Syventävä tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka lähteinä on käytetty artikkelihakua tietokanta PubMedistä. Aineiston kerääminen on tehty 14.11.2024, uusien tutkimuksien varalta haku on uusittu 17.3.2026, jolloin uusia artikkeleita ei haulla löytynyt.
Kirjallisuuskatsauksessa analysoidaan kuutta satunnaistutkimusta, jotka on tehty tyypin 1 diabeetikoilla, jotka sairastavat hampaan kiinnityskudossairautta alkavasta parodontiitista pitkälle edenneeseen parodontiittiin. Tutkimuksissa potilaiden alkutilanteen parodontologiset ja systeemiset tekijät on raportoitu, jonka jälkeen potilaille on annettu kiinnityskudossairauteen ei-kirurgista parodontologista hoitoa, joko mikrobilääkehoidon tukemana tai ilman. Tutkimusten seurantaväli vaihteli 1,5 kuukauden ja 6 kuukauden välillä, jonka jälkeen parodontologiset ja systeemiset parametrit mitattiin uudelleen.
Kirjallisuuskatsauksen sisältämät tutkimukset osoittavat tyypin 1 diabeetikoiden paikallisten parodontologisten mittareiden paranevan merkittävästi ei-kirurgisen parodontologisen hoidon tuloksena. Tutkimustuloksissa on kuitenkin vaihtelua ei-kirurgisen parodontologisen hoidon vaikutuksesta tyypin 1 diabeetikon glykeemiseen kontrolliin, kun sitä mitattiin systeemisillä tekijöillä B-HbA1c, fruktosamiini ja hs-CRP.
Parodontologinen hoito on tärkeä osa tyypin 1 diabetes -potilaiden suun terveyttä. Tutkimuksilla ei ole voitu todistaa johdonmukaisesti ei-kirurgisen parodontologisen hoidon vaikuttavan tyypin 1 diabeetikoiden pitkäaikaisverensokeriin. Kuitenkin parodontiitin riskiluokan arvioinnissa Käypä hoito -suosituksen ja Lang et al. (2003) mukaan yhtenä riskitekijänä on potilaan diabetes. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimuksia mm. suuremmilla potilasryhmillä, laajemmilla systeemisten parametrien mittauksella ja pidemmillä potilaiden seurantaväleillä.
fin
Helsingin yliopisto
University of Helsinki
Helsingfors universitet
In Copyright 1.0
diabetes
parodontiitti
Hammaslääketieteen koulutusohjelma
Degree Programme in Dentistry
Utbildningsprogrammet i odontologi
Ei-kirurgisen parodontologisen hoidon vaikutus tyypin 1 diabetekseen
pro gradu -tutkielma
master's thesis
pro gradu -avhandling
restricted