2026-09-24T10:28:06Zhttps://helda.helsinki.fi/server/oai/request

oai:helda.helsinki.fi:10138/98992024-07-18T07:50:48Zcom_10138_24924com_10138_17738col_10138_9212

Palonen, Päivi University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen 2009-09-08T09:21:32Z 2009-09-08T09:21:32Z 2007-12-10 http://hdl.handle.net/10138/9899 7071 Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. 1990-luvulta alkaen oikeanlaisen politiikan edistäminen on ollut yksi kehitysyhteistyön keskeisimmistä tavoitteista. Muun muassa hyvä hallinto, omistajuus, demokraattisuus ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ovat nykypäivän kehitysyhteistyössä paljon huomiota saaneita käsitteitä. Kun kehitysyhteistyön tavoitteena on oikeanlaisen politiikan edistäminen, on tärkeää analysoida tarkemmin sitä, mitä tällaisella oikeanlaisella politiikalla itse asiassa tarkoitetaan ja minkälaisille oletuksille politiikasta ja siihen osallistumisesta tavoite pohjautuu. Tutkielman punaisena lankana on haastaa kansalaisaktiivisuutta lisäämään pyrkivää osallistavaa kehitysyhteistyötä toteuttavia tahoja pohtimaan toimintansa premissejä ja niiden yhteensopivuutta kohdemaan paikallistasolla elettyjen arvojen ja normien kanssa. Spesifimmin tutkielmassa käsitellään sitä, millaisille oletuksille toimijuudesta ja politiikasta on perustunut Tansanian kaakkoisosissa vuosina 1988-2005 toteutettu suomalaisrahoitteinen osallistava maaseudunkehitysohjelma RIPS. Antropologisena tutkimusongelmana tutkielmassa käsitellään kysymystä siitä, mihin perustuu toimijuus tansanialaisessa yhteiskunnassa. Tutkielman alussa käsitellään demokratian ihanteen yhteiskuntafilosofista taustaa ja todetaan, että keskeisin demokratiaa määrittelevä arvo on kansalaisten poliittinen tasa-arvoisuus. Edelleen esitetään, että tämä demokratiateorioiden vaatimus tasa-arvoisuudesta painottaa tasa-arvoisuuden individualistisia puolia eli lähinnä jokaisen ihmisen tasa-arvoista oikeutta toimia vapaasti haluamallaan tavalla. Tutkielman mukaan näin on myös yhteisökeskeisempien demokratiateorioiden kohdalla. Tutkielmassa todetaan, että yhteisökeskeisissä demokratiateorioissa on kysymys toimijuusmahdollisuuksien lisääntymisestä, yhdessä toimimisesta ja jossain määrin myös vallan jakamisesta, mutta ei silti taustalla vaikuttavien individualististen toimijanäkemysten muuttamisesta. Tutkielmassa kyseenalaistetaan toimijan autonomisuus poliittisen antropologian luoman teoreettisen viitekehyksen avulla ja esitetään yhteiskunnan sosiaalisten, taloudellisten ja ideologisten rakenteiden vaikuttavan toimijuuden toteutumiseen. Esille tulevat holismin, moraalitalouden ja tunnetalouden vaikutukset poliittiseen toimijuuteen sekä mahdottomuus erottaa politiikkaa ja poliittista toimijuutta täysin erilleen muusta jokapäiväisestä elämästä. Tutkimusaineistona tutkielmassa käytetään yleistä kehitysapukirjallisuutta, Tansanian alueen hallinnollisesta, poliittisesta ja yhteiskunnallisesta historiasta kertovaa kirjallisuutta, Afrobarometer-tutkimusprojektin tuloksia ja RIPS-ohjelman virallisia dokumentteja. Tutkielma osoittaa, että se mitä pidetään poliittisena, on rakentunut kulttuurisesti ja että paikallinen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti on olennaisen tärkeä ottaa huomioon poliittista toimijuutta arvioitaessa. Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että tansanialaisessa yhteiskunnassa politiikka ja poliittinen toimijuus ovat yhteydessä jokapäiväisen elämän sosiaalisiin suhteisiin. Tansaniassa politiikka on yhteisöllisyyden, yhteisvastuun, vastavuoroisuuden ja uskollisuuden ilmentämistä ja poliittinen toimijuus rakentuu näiden arvojen ja normien toteuttamisesta käytännössä. fin Rural Integrated Project Support -- RIPS demokratia kehitysyhteistyö osallistaminen poliittinen osallistuminen toimijuus antropologia maaseutu kehitysohjelmat Tansania -- 1980-2000-luku Social and Cultural Anthropology Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Social- och kulturantropologi Osallisuuden problematiikkaa : poliittinen osallistuminen ja osallistaminen antropologisina toimijuuskysymyksinä Master’s thesis Pro gradu -tutkielma Pro gradu -avhandling Text masterThesis abstractOnly open.access