Nissilä, Aili2025-09-102025-09-102025-09-10http://hdl.handle.net/10138/600804Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia työn turhakkeiden roolia suomalaisten opettajien työhyvinvoinnissa ja työhön sitoutumisessa. Työn turhakkeita tarkasteltiin työn vaatimukset ja voimavarat -teorian mukaisina kuormitustekijöinä. Ne määriteltiin stressi minuuden horjuttajana -teorian mukaisesti tarpeettomiksi tai kohtuuttomiksi työtehtäviksi, jotka koetaan työntekijän ammatillista minäkuvaa uhkaavina. Työhyvinvointia tutkittiin työn vaatimukset ja voimavarat -teorian mukaisen yhden merkittävän vaatimuksen eli stressin ja yhden merkittävän resurssin eli työn merkityksellisyyden kautta. Työhön sitoutumista selvitettiin tarkastelemalla opettajien alanvaihtosuunnitelmia. Aiempien tutkimusten perusteella hypoteesina oli, että työn turhakkeet olisivat negatiivisessa yhteydessä työn merkityksellisyyteen ja positiivisessa yhteydessä stressiin. Lisäksi oletuksena oli, että ne opettajat, joilla oli enemmän työn turhakkeita, olisivat muita todennäköisemmin harkitsemassa alan vaihtoa. Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Helsingin yliopiston opettajien työhyvinvointia tutkivaa tutkimusprojektia. Aineiston keräysmenetelmänä oli verkkokysely, johon vastasi 1183 Opetusalan Ammattijärjestön jäsentä. Vastaajista 86 % oli naisia, 14 % miehiä. Lisäksi vastaajista 10 % työskenteli varhaiskasvatuksessa, 6 % esiopetuksessa, 34 % peruskoulun luokilla 1–6, 31 % peruskoulun luokilla 7–9, 12 % lukiossa ja 14 % ammatillisessa koulutuksessa. Analyysit suoritettiin hierarkkisella regressioanalyysilla, jossa sukupuoli kontrolloituna taustamuuttujana, sekä yksisuuntaisella varianssianalyysilla. Tulosten perusteella työn turhakkeet ja sukupuoli olivat yhteydessä stressiin ja työn merkityksellisyyden kokemukseen. Työn turhakkeiden ja stressin välinen yhteys oli positiivinen ja lineaarinen, työn turhakkeiden ja työn merkityksellisyyden lineaarinen ja negatiivinen. Lisäksi niillä vastaajilla, jotka joko harkitsivat alan vaihtoa tai olivat päättäneet tehdä niin, oli muita enemmän työn turhakkeita. Kaikki yhteydet olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Tulokset kertovat työn turhakkeiden uhkaavan opettajien työhyvinvointia ja työhön sitoutumista. Aihetta olisi tärkeää tutkia lisää, jotta voimme ymmärtää, mistä kokemukset työn turhakkeiden yleisyydestä aiheutuvat ja miten niiden vaikutusta voitaisiin lieventää.The purpose of this study was to examine the role of illegitimate tasks in the occupational well-being and work commitment of Finnish teachers. These tasks were analyzed as strain factors in line with the Job Demands-Resources theory. They were defined according to the Stress as Offence to Self framework as unnecessary or unreasonable work tasks perceived as threatening an employee’s professional identity. Occupational well-being was studied through one key demand (stress) and one key resource (meaningfulness of work) as outlined in the Job Demands-Resources theory. Work commitment was explored by examining teachers’ intentions to change professions. Based on previous research, the hypothesis was that unnecessary job demands would be negatively related to the meaningfulness of work and positively related to stress. It was also predicted that teachers who experienced more illegitimate tasks would be more likely to consider leaving the profession. The data for this study were collected as part of a research project on teacher well-being at the University of Helsinki through an online survey. The respondents consisted of 1,183 members of the Trade Union of Education in Finland. Of the respondents, 86% were women and 14% were men. Additionally, 10% worked in early childhood education, 6% in pre-primary education, 34% in grades 1–6 of primary education, 31% in grades 7–9 of primary education, 12% in upper secondary education, and 14% in vocational education. Analyses were conducted using hierarchical regression analysis (with gender as a controlled background variable) and one-way ANOVA. The results showed that illegitimate tasks and gender were related to stress and meaningfulness of work. The relationship between illegitimate tasks and stress was positive and linear, and negative and linear between illegitimate tasks and meaningfulness of work. Furthermore, respondents who were either considering or had already decided to change professions reported more illegitimate tasks than others. All relationships were statistically highly significant. These findings indicate that illegitimate tasks pose a threat to teachers’ occupational well-being and commitment to their work. Further research on the topic is important to better understand the causes of these experiences and to explore ways to mitigate their impact.finCC BY 4.0työhyvinvointityöopettajatstressityöelämätyön turhakkeettyöhön sitoutuminentyön merkitysalan vaihtotyön vaatimukset ja voimavaratstressi minuuden horjuttajanaURN:NBN:fi:hulib-202509103708pro gradu -tutkielmaYleinen ja aikuiskasvatustiedeGeneral and Adult EducationAllmän- och vuxenpedagogikKasvatustieteiden maisteriohjelmaMaster's Programme in EducationMagisterprogrammet i pedagogik