Mattila, IidaSuokko, Karoliina2025-09-162025-09-162025-09-16http://hdl.handle.net/10138/601432Tavoitteet: Mielenterveysoireilun yhteyksiä on tutkittu vähemmän lapsilta vanhemmille, vaikka esimerkiksi lasten somaattisilla sairauksilla on havaittu olevan yhteyksiä vanhempien mielenterveyteen. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millainen yhteys lasten mielenterveysoireilulla on vanhempien psyykkiseen kuormittuneisuuteen sekä tarkastella, eroavatko yhteydet yksinhuoltaja- ja kahden vanhemman perheissä. Menetelmät: Tutkimuksessa hyödynnettiin UK Understanding Society -pitkittäisaineiston mittauskertoja 3 ja 5. Lasten mielenterveysoireilua mitattiin SDQ- kyselyllä, ja vanhempien psyykkistä kuormittuneisuutta GHQ- kyselyllä. Lasten mielenterveysoireilun ja vanhempien psyykkisen kuormittuneisuuden välistä yhteyttä, sekä vanhempien määrän moderoivaa roolia tarkasteltiin binäärisillä logistisilla regressioanalyyseillä. Yhteyksiä tutkittiin erikseen äideillä ja iseillä poikittaisasetelmalla kahdella eri mittauskerralla, sekä pitkittäisasetelmalla lähtötilanteesta seurantaan. Tulokset ja johtopäätökset: Poikkileikkausanalyyseissä lasten korkeampi mielenterveysoireilu oli yllättäen yhteydessä äitien matalampaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Lasten ja isien välillä ei havaittu yhteyksiä, mikä vastaa aiempia havaintoja heikommista lapsi-isä yhteyksistä. Pitkittäisasetelmassa yhteyksiä ei löydetty, eikä vanhempien määrällä havaittu olevan moderoivaa yhteyttä. Tulokset viittaavat siihen, ettei lasten mielenterveysoireilulla ole yksiselitteistä yhteyttä vanhempien psyykkiseen kuormittuneisuuteen.Objectives: Associations between children's and parental mental health have been less frequently examined in the child-to-parent direction, despite evidence suggesting that, for example, children's somatic illnesses are linked to parental mental health. The aim of this thesis was to investigate how children’s mental health symptoms are associated with parental psychological distress and to explore whether these associations differ between single-parent and two-parent households. Methods: The study utilized data from waves 3 and 5 of the UK Understanding Society longitudinal survey. Children’s mental health symptoms were assessed using the SDQ- questionnaire while parental psychological distress was measured using the GHQ-12- questionnaire. The associations between children's mental health symptoms and parental psychological distress, as well as the potential moderating role of the number of parents, were examined using binary logistic regression analyses. Analyses were conducted separately for mothers and fathers using cross-sectional data at the two time points, as well as in a longitudinal design from baseline to follow-up. Results and Conclusions: In the cross-sectional analyses, higher levels of children’s mental health symptoms were, unexpectedly, associated with lower levels of psychological distress among mothers. No significant associations were observed between children’s symptoms and paternal psychological distress, aligning with prior research suggesting weaker child–father associations. The longitudinal analyses yielded no significant associations, and no moderating role of family structure was detected. These findings suggest that the relationship between children’s mental health symptoms and parental psychological distress is complex and may not follow a straightforward or consistent pattern.finIn Copyright 1.0lapset (ikäryhmät)vanhemmatperheetmielenterveyspsykologiapsyykkinen kuormittuneisuusmielenterveysoireiluURN:NBN:fi:hulib-202509164101pro gradu -tutkielmaPsykologian maisteriohjelmaMaster's Programme in PsychologyMagisterprogrammet i psykologi