Salo, Jussipekka2025-10-272025-10-272025-11-14978-952-84-1653-1http://hdl.handle.net/10138/603039Understanding financial behavior requires understanding beliefs and incentives. This dissertation examines how changes in beliefs and incentives affect financial behavior. It consists of an introductory chapter and three independent essays on household and public finance. The first chapter provides an overview of the topic and summarizes the three essays. In the first essay, I study how mortgage borrowers update their beliefs and adjust their financial behavior in response to rising interest rates. Combining detailed Finnish administrative mortgage data with survey-based measures of beliefs, I exploit the 2022 surge in Euribor rates, which generated both a general increase in market rates and variation in the household-specific timing of mortgage payment adjustments. Using a difference-in-differences framework, I find that following the rise in interest rates, mortgage borrowers become more pessimistic about both their personal financial situation and the broader economy than homeowners without mortgages. Consistent with this larger change in sentiment, mortgage borrowers also reduce their consumption intentions and actual spending more than the control group. Importantly, these changes occur even before mortgage payments rise, indicating forward-looking behavior when financial stakes are high. These findings demonstrate that adjustable-rate mortgages serve as an important channel for monetary policy transmission and that households extrapolate personal financial shocks into broader economic pessimism. In the second essay, I examine whether anticipating financial deterioration helps households avoid financial distress when their financial situation worsens. Using linked Finnish survey and administrative data from 2007–2018, I find that financial distress increases similarly regardless of whether households anticipated the decline. While standard models predict that foresight should mitigate distress, I find little evidence of this. Instead, rigid spending commitments such as housing costs limit households’ ability to adjust, making even anticipated shocks difficult to manage. These results suggest that anticipating financial deterioration does little to mitigate the risk of financial distress when fixed expenses dominate household budgets. The third essay, co-authored with Jarkko Harju, Jukka Pirttilä, and Håkan Selin, examines how firms respond to changes in dividend taxation, exploiting the 2005 Finnish tax reform as a natural experiment. The reform raised dividend taxes for some firms while others faced little or no change. Using a difference-in-differences design, we find that firms facing higher dividend taxes substantially reduced their payouts but did not cut investments. The reform increased the net wealth of these firms but had no significant impact on firm survival.Taloudellisen käyttäytymisen ymmärtäminen vaatii ymmärrystä uskomuksista ja kannustimista. Tämä väitöskirja tutkii, miten uskomusten ja kannustimien muutokset vaikuttavat taloudelliseen käyttäytymiseen. Väitöskirja koostuu johdantoluvusta ja kolmesta itsenäisestä esseestä kotitalouksien rahoituksen ja julkistalouden alalta. Ensimmäisessä esseessä tutkin, miten asuntolainojen korkojen nousu vaikuttaa asuntovelallisten taloudellisiin uskomuksiin ja käyttäytymiseen. Tutkimuksessa hyödynnetään rekisteri- ja kyselyaineistoja sekä vuoden 2022 Euribor-korkojen nousua, joka aiheutti sekä yleisen markkinakorkojen nousun että vaihtelua siinä, milloin eri kotitalouksien asuntolainojen korot päivittyivät. Erotuksen erotus -menetelmiä käyttäen havaitsen, että korkojen nousun jälkeen asuntovelalliset suhtautuvat pessimistisemmin sekä omaan taloudelliseen tilanteeseensa että makrotalouteen verrattuna omistusasujien ryhmään, joilla ei ole asuntolainaa. Asuntovelalliset myös vähentävät kulutusaikeitaan ja todellista kulutustaan enemmän kuin verrokkiryhmä. Muutokset ilmenevät jo ennen kuin korot nousevat, mikä viittaa ennakoivaan käyttäytymiseen tilanteissa, joissa taloudelliset panokset ovat suuret. Tulokset osoittavat, että vaihtuvakorkoiset asuntolainat muodostavat keskeisen rahapolitiikan välittymiskanavan. Lisäksi ne viittaavat siihen, että kotitalouksien makrotaloudelliset odotukset heijastavat heidän omia taloudellisia kokemuksiaan. Toisessa esseessä tutkin, auttaako ennakoitu taloudellinen heikkeneminen kotitalouksia välttämään ylivelkaantumista tilanteissa, jossa taloudellinen tilanne heikkenee. Käyttäen yhdistettyjä rekisteri- ja kyselyaineistoja vuosilta 2007–2018 havaitsen, että ylivelkaantuminen lisääntyy samassa määrin riippumatta siitä, ennakoivatko kotitaloudet heikkenemistä vai eivät. Vaikka talousteoria ennustaa, että ennakointi lieventäisi ylivelkaantumista, löydän tästä vain vähän näyttöä. Sen sijaan kulutussitoumukset, kuten asumiskustannukset, rajoittavat kotitalouksien sopeutumiskykyä, mikä tekee jopa ennakoiduista shokeista vaikeasti hallittavia. Tulokset viittaavat siihen, että taloudellisen heikkenemisen ennakointi ei juurikaan vähennä ylivelkaantumista lyhyellä aikavälillä, mikäli kotitalouksilla on paljon kulutussitoumuksia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Kolmas essee, joka on kirjoitettu yhdessä Jarkko Harjun, Jukka Pirttilän ja Håkan Selinin kanssa, tarkastelee osinkoverotuksen kiristymisen vaikutuksia osingon jakoon, investointeihin ja nettovarallisuuteen. Tutkimuksessa hyödynnetään vuoden 2005 verouudistusta, joka nosti osinkoverotusta joillekin yrityksille, kun taas toisiin vaikutus oli pieni tai olematon. Erotuksen erotus -menetelmällä havaitsemme, että yritykset, joilla osinkovero nousi, vähensivät osingonjakoaan, mutta eivät investointejaan verrattuna kontrolliryhmään. Uudistus lisäsi näiden yritysten nettovarallisuutta, mutta sillä ei ollut merkittävää vaikutusta yritysten markkinoilta poistumiseen.application/pdfengJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.economicsURN:ISBN:978-952-84-1653-1ArtikkeliväitöskirjafulltextDoctoral Programme in EconomicsTaloustieteen tohtoriohjelmaDoktorandprogrammet i ekonomi511 Kansantaloustiede511 Nationalekonomi511 Economics