Ristola, Laura2010-05-042010-05-042009-09-04valttiivi:2009-237http://hdl.handle.net/10138/16264Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu tutkielmani käsittelee keskustapuoluetta ja EEC-vapaakauppasopimusta. Olen tutkinut sitä, millä perustein keskusta asettui tukemaan EEC-vapaakauppasopimusta, ja miten ratkaisua perusteltiin puolueen päätöksenteossa sekä suhteessa omaan jäsen- ja kannattajakenttään. Sopimus oli monilla tavoin keskustalle ristiriitainen, ja suhtautuminen siihen muuttui neuvottelujen edetessä. Ristiriitaisuutta aiheutti se, että suuri osa keskustan kannattajista oli paitsi maanviljelijöitä, myös metsänomistajia. EEC-vapaakauppasopimus ei koskenut suoraan maataloustuotteita, mutta sen pelättiin silti vaikuttavan maatalouteen kielteisesti. Metsätalouteen sen vaikutukset puolestaan olivat suorat ja merkittävät. Sopimuksella oli siis suuria vaikutuksia keskustan perinteisten kannattajien elämään. Tutkielmani perustuu monipuoliseen aineistoon. Pääosassa ovat keskustan puolue-elinten (puoluehallitus, puoluehallituksen työvaliokunta, eduskuntaryhmä) kokouspöytäkirjat, Suomenmaa-lehden kirjoittelu, Valtiopäivien pöytäkirjat, sekä muu arkistomateriaali ja artikkelit. Tutkielma jakautuu kolmeen varsinaiseen lukuun. Johdannon jälkeen ensimmäinen luku käsittelee aikaa ennen keskustan hallitusvastuuta sekä neuvottelujen alkua SDP:n vähemmistöhallituksen johdolla, eli aikaa vuodesta 1970 vuoden 1972 kesään. Tässä vaiheessa keskusta suhtautui sopimukseen melko nihkeästi, mutta suurin syy tähän oli se, että se olisi halunnut itse olla neuvottelemassa sopimuksesta. Toinen aineistoluku keskittyy kesään 1972, jolloin SDP:n vähemmistöhallitus erosi, keskustasta tuli taas hallituspuolue, ja mielipiteet puolueen sisällä alkoivat kääntyä myönteisiksi sopimuksen suhteen. Kolmas aineistoluku muodostuu vuoden 1973 tapahtumista, jolloin keskustelu sopimuksesta ja sen allekirjoittamisesta nousi jälleen esiin. Keskusta asettui vapaakauppasopimuksen puolelle, koska sen hyödyt nähtiin haittoja suuremmiksi. SDP:n vähemmistöhallituksen aikana keskusta toi esiin enemmän sopimuksen negatiivisia vaikutuksia. Puolue muisti aina sanoa kannattavansa kaupan esteiden poistamista, mutta silti kielteiset puolet sopimuksessa nostettiin esille. Niitä olivat vaikeudet tietyille teollisuuden aloille, maatalousväestön tulojen lasku ja aseman heikentyminen, aluepolitiikan kärsiminen, sekä suurimpana pelko puolueettomuuspolitiikan kärsimistä. Erityisesti keskustaa tuntui ärsyttävän se, että neuvotteluja hoiti sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus. Puolueen suhtautuminen muuttui melko selkeästi, kun se itse pääsi hallitukseen syksyllä 1972. Keskustan johtohenkilöt puhuivat, kuinka viennille oli turvattava kilpailuedellytykset sekä idässä että lännessä. Puhuttiin kauppapoliittisesta kokonaisratkaisusta, jossa EEC-vapaakauppasopimus oli vain yksi elementti muiden sopimusten joukossa. Tämä termi kutisti EEC-vapaakauppasopimuksen merkitystä SEV-sopimukseen verrattaessa. Yksi seikka, joka sai keskustan asettumaan sopimuksen puolelle, oli MTK. Järjestö oli sitä mieltä, että sopimuksen solminen tarjosi paremmat edellytykset talouselämän ja hyvinvoinnin yleiselle kehittämiselle kuin sopimuksen hylkääminen.fin714Master’s thesisPolitical HistoryPoliittinen historiaPolitisk historiaabstractOnly