Missaghi, Änisa2010-06-282010-06-282010-06-28http://hdl.handle.net/10138/17234Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Suomen hallituksen maahanmuuttopolitiikan muotoutumista työperusteisesta näkökulmasta suhteessa harjoitettuun kehityspolitiikkaan kolmen vuosikymmenen aikana vuodesta 1980 vuoteen 2009 asti. Tutkielman toinen joskin painoarvoltaan vähäisempi tutkimuskohde on kehitysmaataustaisten maahanmuuttajien työllistyminen Suomessa samalla aikavälillä. Tutkimuksen tarkoituksena on koota yhteen olemassa oleva aineisto edellä kuvatusta maahanmuutto- ja kehityspolitiikan välisestä kehityksestä 1980-2009 väliseltä ajalta ja näin tuoda mahdollisia uusia näkökulmia työperusteisesta maahanmuutosta käytävään diskurssiin. Tutkielman ensisijaisena metodina toimii laadullinen menetelmä, sisällönanalyysi, koska tutkielman pääasiallinen aineisto on kirjallisessa muodossa. Tutkielmassa käytetään erityisesti teoriasidonnaista analyysia. Tärkeimpinä lähteinä tutkielmassa toimivat Suomen hallituksen maahanmuuttopoliittiset ohjelmat, siirtolaisuusasiain neuvottelukunnan mietinnöt sekä Suomen hallituksen kehityspoliittiset linjaukset ja ohjelmat. Toisen merkittävän aineiston muodostavat Tilastokeskuksen StatFin -tilastopalvelusta saadut määrälliset tiedot Suomen muuttoliikkeestä ja väestörakenteesta. Lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty Maahanmuuttoviraston ja Työvoimatoimiston tilastotietoja. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii muuttoliikkeen järjestys -teoria. Aineiston analysoinnin perusteella voidaan todeta, että Suomeen suuntautuva työperusteinen muuttoliikkeen järjestys koki perustavanlaatuisen muutoksen 2000-luvun alussa. Muutosprosessi käynnistyi siirtymänä jo 1980-luvulla, kehittyen asteittain läpi 1990-luvun. Se ilmeni vasta vuosikymmen myöhemmin työllisyyden rakenteen muuttuessa suurten ikäluokkien vanhenemisesta johtuen. Tämän kumulatiivisen muutoksen seurauksena tarvittiin lisää työvoimaa, minkä takia Suomen hallitus alkoi aktiivisesti edistää työperusteista maahanmuuttoa. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan pitää sitä, että Suomen hallituksen maahanmuuttopolitiikka työperusteisesta näkökulmasta tarkasteltuna on asteittain lähentynyt harjoitettavaa kehityspolitiikkaa kohtaan. Tämä kolmekymmenvuotinen prosessi voidaan jakaa kolmeen toisistaan selvästi poikkeavaan vaiheeseen. Ensimmäistä vaihetta luonnehtii muotoutuminen. Toiselle vaiheelle ominaista on pysähtynyt edistys ja kolmas vaihe määrittyy hallittuna avoimuutena. Lisäksi kehitysmaataustaisten maahanmuuttajien työllistymisessä on nähtävissä myönteistä kehitystä samalla aikavälillä.finmaahanmuuttopolitiikkakehitysmaapolitiikkatyöperäinen maahanmuuttokehitysmaataustaiset maahanmuuttajatmaahanmuuttajattyöllistyminen2010-05-10H725Master’s thesisDevelopment StudiesKehitysmaatutkimusU-landsforskningabstractOnly