Johansson, Andreas2025-09-162025-09-162025-09-16http://hdl.handle.net/10138/601406The comorbidity of mental disorders has called for research examining common processes influencing the development of psychopathology. Childhood temperament traits of Negative Affectivity and Effortful Control have been identified as transdiagnostic risk markers of psychopathology, with high Negative Affectivity and low Effortful Control predicting higher levels of psychopathology. However, there’s been scarce research examining how changes in these traits during childhood relate to changes in psychiatric symptoms. This thesis aims to fill in this gap by modelling how changes in temperament between infancy and late childhood, measured with the Infant Behavior Questionnaire (IBQ-R) and Temperament in Middle Childhood Questionnaire (TMCQ), relate to changes in internalizing-, externalizing and total problems from early- to late childhood, measured with the Child Behavior Checklist (CBCL), pre-school and school versions. In our sample of Finnish mother-child dyads (N=1455), mother-rated infant temperament (Effortful Control and Negative Affectivity) showed small effects on early- and late childhood psychiatric problems (.07 < |β| < .28), while late childhood Effortful Control and Negative Affectivity showed strong effects on late childhood psychiatric problems (.49 < |β| < .60), with the exception of Effortful Control being only moderately associated with internalizing problems (β = -.33). Changes in Negative Affectivity and Effortful Control showed significant interactions with age in predicting psychiatric problems, with the associations between temperament change and psychiatric symptoms strengthening with age. This confirmed that changes in Negative Affectivity and Effortful Control were related to changes in psychiatric problems, with changes in Effortful Control showing a reverse relationship with changes in psychiatric problems, as expected. Those with changes in Effortful Control below median and those with changes in Negative Affectivity above median showed a trend of increasing psychiatric symptoms (.04-.10 SD per year), while children with changes in Effortful Control above median and changes in Negative Affectivity below median showed either decreases, or in the case of internalizing symptoms, less steep increases in symptoms. The gap in psychiatric symptoms between the above median and below median change groups within these traits grew by .05-.09 SD for each year increase in age. In summary, this study emphasizes that temperament and psychopathology co-develop in childhood. Influencing the development of temperament is identified as a possible target of intervention and prevention during early stages of life. Implications for theories of the temperament-psychopathology relationship are discussed.Mielenterveyshäiriöiden rinnakkaisesiintyvyys (komorbiditeetti) on tuonut esiin tarpeen tutkia yleisiä häiriöiden taustalla olevia tekijöitä. Lapsuuden temperamenttipiirteet negatiivinen affektiivisuus ja tahdonalainen kontrolli ovat nousseet esiin yleistä psykopatologiaa selittävinä tekijöinä. Tähän mennessä tutkimukset temperamentin ja mielenterveysoireiden yhteyksistä eivät ole ottaneet huomioon yleisiä muutoksia temperamentissa, lukuun ottamatta muutama murrosikään kohdistuva tutkimus. Nämä ovat antaneet osviittaa siihen, että psykopatologia ja temperamentti kehittyvät yhdessä, ja että lisääntynyt negatiivinen affektiivisuus ja vähentynyt tahdonalainen kontrolli ovat riskitekijöitä myöhäisempään mielenterveysoireiluun. Tämän tutkimuksen tarkoitus on luoda ymmärrystä temperamentin ja mielenterveysoireiden yhteiskehityksestä lapsuuden aikana. Tutkimus mallintaa lineaaristen sekamallien avulla kolmen suuren temperamenttipiirteiden vauvaiän (4-12kk) ja myöhäislapsuuden (7-12v) välillä tapahtuvien muutosten yhteyttä mielenterveysoireiden varhais- (2-5v) ja myöhäislapsuuden (7-12v) välillä tapahtuviin muutoksiin. Rothbartin mallin temperamenttipiirteet tahdonalainen kontrolli, negatiivinen affektiivisuus ja ekstraversio mitattiin äidin arvioimana IBQ-r:n (Infant Behvior Questionnaire) ja TMCQ:n (Temperament in Middle Childhood Questionnaire) avulla ja mielenterveysoireita (eksternalisoivat, internalisoivat ja kokonaismäärä) mitattiin äidin arvioimana CBCL (Child Behavior Checklist) esikoulu ja kouluversioilla. Tutkimuksen aineisto koostuu 1455 suomalaisista äiti-lapsi pareista. Tutkimuksen hypoteeseina on, että lisääntynyt negatiivinen affektiivisuus ja vähentynyt tahdonalainen kontrolli ovat yhteydessä lisääntyneeseen psykiatriseen oireiluun ja että lisääntynyt ekstraversio on yhteydessä lisääntyneeseen eksternalisoivaan ja vähentyneeseen internalisoivaan oireiluun. Tutkimuksen päälöydös on, että muutokset negatiivisessa affektiivisuudessa ja tahdonalaisessa kontrollissa olivat, hypoteesien suuntaisesti, yhteydessä psykiatristen oireiden muutoksiin lapsuuden aikana. Efektit olivat samansuuruisia, lukuun ottomatta muutokset internalisoivissa oireissa, jota muutokset negatiivisessa affektiivisuudessa selittivät paremmin. Näiden lisäksi muutoksia ekstraversiossa oli myös yhteydessä muutoksiin internalisoivissa ja eksternalisoivissa oireissa hypoteesien suuntaisesti, mutta jälkimmäiseen yhteys katosi, kun äidin masennus ja koulutustaso kontrolloitiin. Yhteydet olivat odotettavalla tavalla pienempiä, kun tahdonalaisen kontrollin ja negatiivisen affektiivisuuden kohdalla. Näiden piirteiden kohdalla, psykiatristen oireiden erot kasvoivat 0.05–0.09 keskihajonnalla per ikävuosi niiden ryhmien välillä, jolla oli korkeampi, ja matalampi, muutos verrattuna mediaanimuutokseen. Tiivistetysti tutkimuslöydökset antavat lisää tukea haavoittuvuus mallille, ja painottaa temperamentin kehityksen tärkeyttä varhaisen temperamentin ohella mielenterveysoireilun taustatekijänä.engCC BY-NC-ND 4.0tahdonalainen kontrollinegatiivinen affektiivisuusekstraversioURN:NBN:fi:hulib-202509164077pro gradu -tutkielmaPsykologian maisteriohjelmaMaster's Programme in PsychologyMagisterprogrammet i psykologi