Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekuntaUniversity of Helsinki, Faculty of LawHelsingfors universitet, Juridiska fakultetenHilkamo, Aura2016URN:NBN:fi:hulib-201609212743http://hdl.handle.net/10138/167107Tutkielmani käsittelee ulkomaisen lain sisältöä koskevaa todistelua riita-asian oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäymiskaaren (1.1.1734/4) 17:4:n mukaan tilanteissa, joissa tuomiostuin ei tunne sovellettavaksi tulevaa ulkomaista lakia, tuomioistumen tulee kehottaa asianosaista hankkimaan selvitystä sen sisällöstä. Mikäli selvitystä ei saada, tapaukseen sovelletaan Suomen lakia. Tutkielmassani pyrin ensinnäkin selvittämään ulkomaisen oikeuden soveltamistilanteiden yleisyyttä ja näiden tapausten yleisiä piirteitä. Lisäksi tutkielman keskiössä ovat kysymykset siitä, kenen tulee hankkia selvitys ulkomaisen lain sisällöstä ja millaista tämän selvityksen tulee olla. Tutkielmassa on pääsääntöisesti hyödynnetty oikeusdogmaattista metodia, mutta ulkomaisen lain soveltamistilanteiden yleisyyttä olen selvittänyt empiirisen tutkimuksen avulla. Tutkielmassani esitän mallin siitä, kumman asianosaisen tulisi hankkia selvitys ulkomaisesta oikeudesta asianosaisten selvitysvastuusee nojaavassa järjestelmässä. Lisäksi vertaan asianosaisten ja tuomioistuimen selvitysmahdollisuuksia ja pohdin tuomioistuinvastuiseen järjestelmään siirtymistä. Työssäni esittelen erilaisia malleja niin kutsutun selvityskynnyksen tason määrittämiselle ja peilaan esitettyjä malleja suomalaiseen oikeuskäytäntöön.finpro gradu -tutkielmatProsessi- ja insolvenssioikeusProcedural and insolvency lawProcess- och insolvensrätt