Szebeni, Zea2024-11-192024-11-192024-11-29978-952-84-0355-5http://hdl.handle.net/10138/588135This dissertation investigates the psychological and societal mechanisms underlying disinformation susceptibility and truth perception dynamics within Hungary's political context. The research addresses how "fake news" affects democratic processes and how media shapes public truth perception. It examines how social-psychological factors—including biases, ideological preferences, institutional trust, and epistemic frameworks—influence disinformation belief. The research employed a multimethod approach across three studies. Study I (N = 295) utilized quantitative analysis to identify social-psychological predictors of disinformation belief among Hungarian citizens, highlighting the significance of conspiracy mentalities and motivated reasoning. Study II implemented a person-centered analysis of the same dataset, revealing distinct belief profiles ranging from government supporters to skeptical independents. Study III employed Discourse-Historical Analysis (DHA) to examine rhetorical strategies in Hungarian Facebook discussions about the Bucha massacre, showing how users construct and negotiate competing truth claims in social media environments. The dissertation makes three primary contributions to disinformation research. First, it applies Realist Social Constructionism (RSC) to balance individual agency with the social construction of reality. Second, it reveals how both trust and distrust in institutions influence susceptibility to disinformation in authoritarian contexts. Third, it identifies specific patterns in Hungarian online discourse surrounding international conflicts, particularly regarding Russia's war in Ukraine, thereby demonstrating how historical narratives, political contexts, and perceived authority shape truth discernment. These findings suggest that effective interventions must extend beyond fact-checking to address political polarization, trust dynamics, and historical narratives. The research advocates for refined media literacy efforts that consider both trust and distrust as potential vulnerabilities while viewing conspiracy theories as responses to societal complexity rather than simple misperceptions. The integration of quantitative surveys with constructionist methods demonstrates the value of multiple approaches in understanding disinformation engagement in contemporary society.Miten ihmiset muodostavat käsityksensä totuudesta nykyisessä informaatiotulvassa? Tässä väitöskirjassa tarkasteltiin tätä kysymystä Unkarin kontekstissa, missä median keskittyminen ja yhteiskunnan voimakas jakautuneisuus tekevät totuuden erottamisen valheesta erityisen haastavaksi. Kolmen osatutkimuksen kautta selvitettiin, miten yksilölliset taipumukset, institutionaalinen luottamus ja verkkokeskustelut vaikuttavat siihen, mitä ihmiset pitävät totena. Ensimmäinen tutkimus paljasti, että salaliittomentaliteetti – siis taipumus nähdä vaikutusvaltaisten tahojen salaisia suunnitelmia tapahtumien taustalla – oli yhteydessä valeuutisten uskomiseen riippumatta poliittisesta suuntautumisesta. Tämä havainto kyseenalaistaa käsityksen siitä, että vain tietyt poliittiset ryhmät olisivat alttiita väärän tiedon uskomiselle. Tutkimus osoitti myös, että ihmiset uskoivat herkemmin omaa poliittista näkemystään tukeviin uutisiin niiden totuusarvosta riippumatta. Toisessa osatutkimuksessa tunnistettiin neljä erilaista uutistenkuluttajaryhmää. Näistä kaksi oli erityisen altista uskomaan valeuutisiin – toinen suhtautui epäluuloisesti kaikkiin instituutioihin, toinen taas luotti niihin kritiikittömästi. Kaksi muuta ryhmää tunnisti paremmin väärän tiedon. Korkeasti koulutetut oppositiomieliset olivat vahvimpia vastustamaan valeuutisia, tosin hekin olivat alttiita uskomaan hallituksen vastaiseen disinformaatioon. Kolmannessa osatutkimuksessa analysoitiin unkarilaisten verkkokeskusteluja Venäjän Ukrainassa käymästä sodasta. Butšan joukkomurhaa koskevien Facebook-kommenttien analyysi paljasti neljä tyypillistä tapaa perustella omia näkemyksiä: monimutkaisten tilanteiden pelkistäminen yksinkertaisiksi vastakkainasetteluiksi, historiallisiin kokemuksiin vetoaminen, erilaisiin auktoriteetteihin tukeutuminen sekä vaihteleva luottamus omaan kykyyn erottaa totuus valheesta. Tutkimustulokset osoittavat, että disinformaation torjunta vaatii muutakin kuin faktantarkistusta ja medialukutaidon kehittämistä. Unkarin kaltaisessa polarisoituneessa yhteiskunnassa, jossa hallitus itse levittää disinformaatiota, sekä liiallinen luottamus että äärimmäinen epäluottamus viranomaisiin altistavat väärän tiedon uskomiselle. Tehokas disinformaation vastainen toiminta edellyttää sen ymmärtämistä, miten identiteettimme, kokemuksemme ja sosiaalinen ympäristömme vaikuttavat siihen, mitä pidämme totena.application/pdfengsocial psychologyURN:ISBN:978-952-84-0355-5ArtikkeliväitöskirjafulltextDoctoral Programme in Social SciencesSosiaalitieteiden tohtoriohjelmaDoktorandprogrammet i socialvetenskapJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.515 Psykologia515 Psykologi515 Psychology