Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitosUniversity of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic StudiesHelsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomiLehtonen, Pyry2017URN:NBN:fi:hulib-201710045459http://hdl.handle.net/10138/225216Tutkielma selvittää, kuinka eksogeeniset öljyn tuotantoshokit vaikuttavat Yhdysvaltojen inflaatioon. Eksogeenisella tuotantoshokilla tarkoitetaan poliittista tai sotilaallista kriisiä, jonka seurauksena öljyn tuotantomäärä pienenee. Talousteorian mukaan öljyn tuotantomäärän väheneminen pienentää öljyn tarjontaa, mikä nostaa öljyn hintaa. Hinnan kasvu nostaa yleistä hintatasoa, jolloin inflaatio kiihtyy. Tutkielma keskittyy tarkastelemaan aikaperiodia 1973 – 2016. Tuotantoshokkien voimakkuutta mitataan kahden erilaisen metodin avulla. Ensimmäinen metodi estimoi vaihtoehtoisen öljyn tuotantomäärän, joka olisi toteutunut ilman kriisiä. Toteutuneen ja vaihtoehtoisen öljyn tuotannon välinen erotus estimoi öljyn tuotantoshokin suuruusluokan. Toinen metodi käyttää rakenteellista vektoriautoregressiomallia shokkien volyymien estimoinnissa. Inflaation ja öljyn tuotantoshokkien välistä yhteyttä tutkitaan kahden eri metodin avulla. Autoregressiivisen viivemallin avulla selvitetään kuinka öljyn tuotantoshokkien aiemmat arvot vaikuttavat inflaatioon. Toisena metodina inflaation ja öljyn tuotantoshokkien välisen yhteyden tutkimisessa käytetään impulssivasteanalyysia. Analyysi pohjautuu rakenteelliseen vektoriautoregressiomalliin, josta saadun tuotantoshokkisarjan avulla estimoidaan öljyshokin impulssivasteet inflaatioon. Käytetyille malleille tehdään rakenteellisten muutosten analyysi, jonka tarkoituksena on tutkia, kuinka regressiomallien tulokset vaihtelevat eri aikaperiodeissa. Rakenteellisten muutosten analyysi osoittaa, että mallit antavat vääristyneen kuvan, ellei niitä jaeta lyhempiin alaperiodeihin. Kummankin mallin mukaan aikaperiodi tulee jakaa neljään osaan selitysvoiman maksimoimiseksi. Tulokset osoittavat, että inflaation ja öljyn tarjontashokkien välinen suhde on muuttunut useasti vuodesta 1973. Kummankin mallin mukaan ensimmäisellä aikaperiodilla, 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella, eksogeeniset öljyn tarjontashokeilla oli tilastollisesti merkittävä vaikutus Yhdysvaltojen inflaatioon. Toisella ja kolmannella periodilla, 1980-luvulta 2000-luvulle, tilastollisesti merkittävää vaikutusta ei ollut. Mallit antavat keskenään ristiriitaisen tuloksen neljännestä tarkasteluperiodista 2010-luvulta. Autoregressiivisen viivemallin mukaan tilastollisesti merkittävää yhteyttä ei ole, kun impulssivasteanalyysin mukaan eksogeeninen öljyn tarjontashokki vaikuttaa inflaatioon tilastollisesti merkittävästi. Tutkielma kontribuoi aikaisempaa tutkimusta aihealueesta kahdella tavalla. Rakenteellisten muutosten vaikutusta ei ole aikaisemmassa kirjallisuudessa tutkittu. Tulokset osoittavat, kuinka tarjontashokkien ja inflaation välinen suhde on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Lisäksi tutkielma laajentaa analyysin kattamaan tulokset vuoden 2016 loppuun asti.The aim of this thesis is to study how the exogenous oil supply shocks generate the U.S. inflation. Exogenous oil supply shocks are determined to be political and military crises that are non-market based and affect the level of the oil supply. According to the economic theory, crises in the oil production regions cause a shortfall in the oil supply. The declined supply will raise the price of oil and therefore boost the inflation. The analyses are based on the time period of 1973 – 2016. This thesis measures the magnitude of the exogenous oil supply shocks by two methods. The first method creates a counterfactual oil production path that estimates the production that would have occurred in the absence of the shock. Comparing the actual and counterfactual production path gives an estimate for the magnitude of the shock. The second method uses the structural vector autoregression model to estimate the magnitude of the shocks. The relationship between the exogenous oil supply shocks and inflation is studied by two different methods. The autoregressive distributed lag model is constructed to see how the inflation is affected by the lags of the oil supply shocks time series and inflation. The second model is based on the structural vector autoregression model where the oil supply shocks are conducted. The impulse responses are estimated by a regression model to understand how exogenous oil supply shocks generate inflation. Both models allow the construction of the structural brake analysis. The aim of the structural brake analysis is to understand how the relationship between inflation and oil supply shocks has evolved over time. The structural brake analysis implies that the models in general give misleading results. The time period must be separated to four different subperiods in order to get adequate models. The results imply that the relationship between the oil supply shocks and inflation has changed over time. In the first period from early 1970’s to early 1980’s, the exogenous oil supply shocks had statistically significant effect on inflation. In the second and third periods from 1980’s to 2000’s, models do not find significant effect. The models give contradictory results for the fourth period in the 2010’s. The autoregressive distributed lag model does not find statistically significant effect from the exogenous oil supply shocks at inflation where impulse response analysis does. The main contributions of this thesis to the preceding literature can be divided into two sections. Firstly, the structural brake analysis has not been constructed in this field. The results give a useful insight how the relationship has evaluated over time and helps to understand the intertemporal variation of the effects. Secondly, this thesis extends the analysis to the end of 2016.enginflationoil productionoil shocksinflaatioöljyntuotantoöljyshokkipro gradu -tutkielmatTaloustiedeEconomicsEkonomi