Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekuntaUniversity of Helsinki, Faculty of MedicineHelsingfors universitet, Medicinska fakultetenHantula, Veera2022URN:NBN:fi:hulib-202212144072http://hdl.handle.net/10138/351796Tavoite ja materiaalit: Tutkielman tarkoituksena oli tuottaa kirjallisuuskatsaus valvebruksismin esiintyvyydestä, etiologiasta ja hoitokeinoista ja selvittää sen riskitekijöitä sekä diagnosointia. Kirjallisuuskatsauksen artikkelit haettiin PubMed tietokannasta. Tulokset: Valvebruksismi määritellään toistuvaksi puremalihasaktiivisuudeksi, kuten mandibulan jännittäminen tai hampaiden yhteen pureminen. Valvebruksismi esiintyy hereillä olon aikana ja sitä ei tulisi pitää sairautena muuten terveissä yksilöissä. Valvebruksismin esiintyvyys vaihtelee kirjallisuuden mukaan välillä 5,0 - 62,5 %. Esiintyvyyden vaihtelevuus voi johtua pitkään puuttuneesta konsensuksesta valvebruksismin diagnosoinnissa. Lisäksi valvebruksismia on tutkittu lähinnä tarkkaan rajatuissa koeryhmissä, kuten purentaelimistön toimintahäiriöiden (TMD) hoitoon hakeutuneiden potilaiden tai hammaslääketieteen opiskelijoiden keskuudessa. Yhteenveto: Valvebruksismin etiologia on monitekijäinen ja sitä ei täysin tunneta. Tutkimusten mukaan kuitenkin stressi ja ahdistuneisuus ovat valvebruksismin riskitekijöitä. TMD:n ja valvebruksismin välillä on yhteys. Tällä hetkellä valvebruksismin hoitoon ei ole kansallista tai kansainvälistä suositusta. Hoitokeinoina valvebruksismiin on ehdotettu huomion kiinnittämistä valvebruksismiin ja biopalautehoitoa.Aims and materials: The purpose of this thesis was to conduct a literature review about awake bruxism and its prevalence, etiology, and treatment and it consists of information about the prevalence, associated factors, treatment, and diagnosis of awake bruxism. Literature was searched on PubMed-database. Results: Awake bruxism is defined as repetitive masticatory muscle activity such as thrusting the mandible or clenching the teeth. Awake bruxism should not be considered pathological in otherwise healthy individuals. The prevalence of awake bruxism varies between 5.0 – 62.5 % according to literature. The variety in prevalence may be due to until recently lacking consensus of diagnosis. In addition, the prevalence of awake bruxism has been researched in restricted population such as patients seeking treatment for temporomandibular disorders (TMD) or dentistry students. Conclusions: The etiology of awake bruxism is multi-dimensional and not fully understood. According to literature, however, stress and anxiety are risk factors for awake bruxism. Temporomandibular disorders and awake bruxism are associated. At present there is no national or international clinical practice guideline to treatment for awake bruxism. Suggested treatment options for awake bruxism are to bring awake bruxism to the attention of the patient and biofeedback-training.finvalvebruksismiunibruksismibiopalautepurentaelimistön toimintahäiriöpro gradu -tutkielmatSuomenkielinen opintolinjaStudy orientation in FinnishFinskspråkig studieinriktningHammaslääketieteen koulutusohjelmaDegree Programme in DentistryUtbildningsprogrammet i odontologi