Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekuntaUniversity of Helsinki, Faculty of MedicineHelsingfors universitet, Medicinska fakultetenSyrjälä, Iina2020URN:NBN:fi:hulib-202003131547http://hdl.handle.net/10138/313418Tavoitteet: Tutkimuksessa tarkastellaan lapsuusajan aktiivisuus ja ylivilkkausoireiden yhteyttä toiminnanohjaukseen aikuisuudessa käyttäen Reyn kuviota arvioituna Bostonin laadullisella pisteytysjärjestelmällä (BQSS). Tämän lisäksi tutkitaan korrelaatioita BQSS-toiminnanohjausskaalojen ja BRIEF-A -kyselyssä itsearvioitujen toiminnanohjauksen vaikeuksien välillä. ADHD on kehityksellinen häiriö, jonka diagnostinen määrittely perustuu tarkkaamattomuuden ja ylivilkkaus/impulsiivisuuden oireisiin. Tämän lisäksi ADHD:seen voi liittyä toiminnanohjauksen oireita. Oireet voivat jatkua aikuisuuteen ja vaikuttaa päivittäiseen toimintakykyyn vaikkei diagnostiset kriteerit enää toteutuisikaan. Menetelmät: Tämä tutkimus on osa laajempaa syntymäriskivauvojen ja terveiden verrokkien pitkittäiskohorttitutkimusta. Kohortin jäseniä on kutsuttu seurantaan useita kertoja heidän syntymästään lähtien. Tähän tutkimukseen valittiin osallistujat, joiden lapsuuden ADHD-oireista on riittävästi tietoa, ja jotka tekivät Reyn kuvion kokonaan osana 40-vuotisvaiheen neuropsykologista arviota (n=445). Syntymäriskiryhmä (n=376) jaettiin kolmeen ADHD-oireryhmään: ei oireita (NoADHD), jonkin verran oireita (MeADHD) ja paljon oireita (HiADHD) lapsuusaikana. Verrokeilla (n=69) ei ollut tiedettävästi ADHD-historiaa. Oireryhmän ja BQSS-alaskaalojen yhteyttä tarkasteltiin logistisella regressioanalyysilla. Tulokset: Seuraavat Reyn kuvion piirteet ennustivat ADHD-oireryhmään kuulumista: pirstaloitunut piirrostyyli kopiointitehtävässä, sivusuunnassa venynyt ja juuttuvuutta ilmentävä kuva välittömässä mieleenpalautuksessa, ja vähemmän huolellinen piirtojälki välittömässä ja viivästetyssä mieleenpalautuksessa. Lukuun ottamatta välittömän palautuksen juuttuvuutta, nämä ennustajat muuttuivat tilastollisesti ei-merkitseviksi, kun sukupuoli, koulutustaso ja yleinen älykkyys (FSIQ) otettiin huomioon. BQSS-tulosten ja BRIEF-A -arvioiden väliset korrelaatiot olivat vaatimattomia, pääosin ei-merkitseviä. Johtopäätökset: Tulosten perusteella vaikuttaa, että lapsuuden ADHD-oireilu voi näkyä lievänä taipumuksena epäjärjestelmällisempään ja huolimattomampaan työskentelytapaan Reyn kuviota piirtäessä, joskin muut muuttujat, kuten koulutus ja älykkyystaso, peittävät yhteyttä. Aiempaan kirjallisuuteen sopien toiminnallisen toiminnanohjauksen testin ja itsearvion korrelaatiot olivat pääosin vähäisiä.Objectives: This study examines the association between childhood attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) symptoms with executive functions (EF) in adulthood by using Boston Qualitative Scoring System (BQSS) analysis of the Rey-Osterrieth Complex Figure (ROCF). In addition, correlations between the BQSS EF scores and self-reported EF difficulties on the Behaviour Rating Inventory of Executive Function- Adult version (BRIEF-A) are explored. ADHD is a developmental disorder diagnostically defined by symptoms of inattention and hyperactivity/impulsivity, in addition to which it has a component related to EF. The symptoms can persist into adulthood and they can affect daily functioning even if the full diagnostic criteria are no longer met. Methods: This study is part of a larger longitudinal cohort study of children with perinatal risk factors and their healthy peers. The children have been studied at multiple points during their lives since their birth. Those participants with sufficient information on their childhood ADHD symptoms, and a completed ROCF from the 40-year neuropsychological assessment (n=445) were chosen for this study. The perinatal risk group (n=376) was divided into three groups according to their childhood ADHD symptoms: no symptoms, a medium level of symptoms, and a high level of symptoms. The controls (n=69) had no reported history of ADHD. The association between symptom group and BQSS sub-scales was examined using logistic regression. Results: The following ROCF attributes predicted ADHD symptom group membership: Fragmented drawing style in the copying phase, a horizontally expanded reproduction with more perseveration in immediate recall, and a less neat reproduction in both immediate and delayed recall. The differences, barring immediate perseveration, became nonsignificant when gender, level of education and general intelligence (FSIQ) were considered. The correlations between BQSS and BRIEF-A scores were modest, and mostly statistically nonsignificant. Conclusions: Based on the findings, those with childhood ADHD symptoms in addition to perinatal risk factors show a slight tendency for less organized and precise performance in the ROCF, albeit one masked by variables such as education and IQ. In line with earlier literature, the correlations between performance-based EF tests and self-reports were mostly slim.engRey-Osterreith Complex FigureBoston Qualitative Scoring SystemADHDexecutive functioningperinatal riskpro gradu -tutkielmat