Paronen, Mona2025-10-092025-10-092025-10-09http://hdl.handle.net/10138/602459Tavoitteet: Haitallinen sisu on aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella yhteydessä huonoon hyvinvointiin ja siihen liittyviin tekijöihin kuten masennusoireisiin, ahdistuneisuuteen ja stressiin. Psykologisena ilmiönä haitallista sisua ja sen yhteyksiä muihin psykologisiin muuttujiin on kuitenkin tutkittu vasta vähän. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, onko haitallinen sisu yhteydessä kognitiivisiin vinoumiin, stressiin ja hyvinvointiin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan laajasti kuutta eri kyselylomakkeella mitattavissa olevaa ajattelutyyliä tai tiedon prosessointitapaa, jotka määritellään tässä tutkielmassa kattokäsittellä kognitiiviset vinoumat. Valituilla kognitiivisilla vinoumilla ajatellaan olevan teoreettisesti yhtymäkohtia haitalliseen sisuun. Kognitiiviset vinoumat ovat uponneiden kustannusten vinouma, märehtiminen, episteeminen uteliaisuus, yli-itsevarmuus, uhkapelaajan virhepäätelmä ja nopeaan päätöksentekoon liittyvä vinouma. Menetelmät: Tutkimuksessa tarkasteltiin kuutta kognitiivista vinoumaa suomenkielisellä Redcap-kyselylomakkeella mukavuusotannalla (n=293) joulu-tammikuussa 2024–2025 tätä tutkielmaa varten. Haitallisen sisun yhteyksiä kognitiivisiin vinoumiin, stressiin ja hyvinvointiin tarkasteltiin Spearmanin korrelaatiokertoimilla sekä lineaarisilla regressioilla R-ohjelmistoa hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset: Haitallinen sisu oli yhteydessä korkeampaan stressiin ja heikommaksi koettuun hyvinvointiin, mikä on linjassa aikaisemman tutkimuskirjallisuuden kanssa. Kognitiivisista vinoumista vain suurempi määrä märehtimistä ja ahdistusuteliaisuutta olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä suurempaan määrään haitallista sisua. Paras selitysosuus oli malleilla, joissa märehtimistä ja ahdistusuteliaisuutta selitettiin stressillä, hyvinvoinnilla, iällä ja sukupuolella. Korkeampi haitallisen ja hyödyllisen sisun määrä oli yhteydessä korkeampaan määrään ahdistusuteliaisuutta mallissa, jossa kontrolloitiin myös stressi, hyvinvointi, ikä ja sukupuoli. Haitallinen sisu oli yhteydessä korkeampaan määrään märehtimistä, ja hyödyllisen sisun yhteys oli käänteinen. Korkeammaksi koettu stressi, nuorempi ikä ja naissukupuoli olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä suurempaan määrään märehtimistä, mutta hyvinvointi ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä märehtimisen määrään. Tässä tutkimuksessa haitallinen sisu ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä uponneiden kustannusten vinoumaan, kiinnostusuteliaisuuteen, yli-itsevarmuuteen, uhkapelaajan virhepäätelmään tai nopeaan päätöksentekoon liittyvään vinoumaan. Tämä tutkimus tuotti uutta lisätietoa haitallisen sisun luonteesta ja sen yhteyksistä kognitiivisiin vinoumiin, stressiin ja hyvinvointiin.Objectives: According to previous research, harmful sisu is associated with poor well-being, stress and symptoms of depression and anxiety. Harmful sisu and its associations with other psychological variables are not very extensively researched in psychology. The objective of this study is to research the possible associations between harmful sisu, cognitive biases, stress and well-being. Six different cognitive biases, cognitive styles or ways to process information are selected and researched with a questionnaire. The selected cognitive biases are hypothesized to have associations with harmful sisu. The cognitive biases are sunk cost fallacy, rumination, epistemic curiosity, overconfidence, gambler’s fallacy and bias related to fast decision making. Methods: The study consisted of six cognitive biases. The questionnaire was in Finnish and the answers were collected with a Redcap-form with convenience sample (n=293) from December 2024 to January 2025 for this study. The associations of harmful sisu and cognitive biases, stress and well-being were calculated with Spearman’s correlation analyses and linear regressions using R-programming. Results and conclusions: Harmful sisu was associated with higher stress and lower well-being, which is in line with previous research. Out of all six cognitive biases, only rumination and deprivation type curiosity were statistically significantly associated with harmful sisu. The best models to explain rumination and deprivation type curiosity included stess, wellbeing, age and gender as independent variables. Higher levels of harmful and useful sisu were associated with higher deprivation type curiosity in a model, where stress, well-being, age and gender were also controlled for. Harmful sisu was associated with higher level of rumination and useful sisu had a reverse association. Higher stress, younger age and female gender were statistically significant predictors of the amount of rumination, but well-being was not. In this study, harmful sisu was not statistically significantly associated with sunk cost fallacy, intrest type curiosity, overconfidence, gambler’s fallacy or bias related to fast decision making. This study concluded interesting information about harmful sisu and its associations with some cognitive biases, well-being and stress.finIn Copyright 1.0stressihyvinvointisisuhaitallinen sisukognitiivinen vinoumauponneet kustannuksetuteliaisuusmärehtiminenyli-itsevarmuusCRTuhkapelaajan virhepäätelmäURN:NBN:fi:hulib-202510094415pro gradu -tutkielmaPsykologian maisteriohjelmaMaster's Programme in PsychologyMagisterprogrammet i psykologi