Tirkkonen, Noora2025-09-112025-09-112025-09-11http://hdl.handle.net/10138/600871Yhteiskuntaluokkien merkityksellisyydestä on käyty kiivasta keskustelua jo pitkään. Luokkien on esitetty muuttuneen, kadonneen tai jopa kuolleen. Toisaalta yhteiskuntaluokkien vaikutus yksilön arvoihin, äänestyskäyttäytymiseen ja elämänpolkuihin on viimeaikaisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen mukaan edelleen merkittävä. Lisäksi epävakaa globaali taloustilanne, kiristynyt maailmanpoliittinen ilmapiiri sekä sosiaaliturvaan kohdistuneet leikkaukset alkuvuodesta 2025 ovat nostaneet eriarvoistumis- ja luokkateemat yhä selkeämmin yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Erityisesti 2010-luvulta lähtien luokkatutkimuksen kentällä on alettu enenevissä määrin kiinnittää huomiota yksilön subjektiiviseen luokkakokemukseen, eli luokkasamaistumiseen. On huomattu, että yksilön subjektiivinen luokka ei aina vastaa yksilön objektiivista luokkaa. Luokka(in)kongruenssi havainnollistaa käsitteenä tätä objektiivisen ja subjektiivisen luokan mahdollista yhtenevyyttä tai ristiriitatilannetta. Toinen luokkatutkimuksen kentän keskeinen havainto liittyy keskiluokan kategoriseen paisumiseen, mikä nostaa esiin tarpeen tarkastella keskiluokkaa yhden kategorian sijasta tarkemmin. Tämä maisterintutkielma pyrkii omalta osaltaan vastaamaan näihin molempiin pinnalla oleviin luokkatutkimuksen kentän ajankohtaisiin kysymyksiin. Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisen ylemmän keskiluokan luokka(in)kongruenssin muodostumista ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä. Tutkielman tavoitteena on empiirisen analyysin sekä aiemman luokkateorian ja -tutkimuksen avulla pyrkiä hahmottamaan moniulotteisemmin suomalaista ylempää keskiluokkaa ryhmänä ja ymmärtää ylemmän keskiluokan muodostumisen ulottuvuuksia. Tutkimusaineistona käytetään Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion (FNES) keräämää Eduskuntavaalitutkimusta 2023. Objektiivista luokkaa tarkastellaan tutkielmassa vastaajien ammattiryhmällä ja subjektiivista luokkaa mitataan luokkasamaistumisen avulla. Tutkimuksen empiirinen osuus pitää sisällään kuvailevia analyyseja sekä logistista regressioanalyysia soveltavia monimuuttujamalleja. Logistisessa regressioanalyysissa tulokset osoittavat, että merkittävimpiä luokka(in)kongruenssin muodostumiseen vaikuttavia taustamuuttujia ovat lapsuudenkodin koettu luokka-asema sekä puolison ammattiryhmä. Lapsuudenkodin korkeaksi koettu luokka-asema sekä puolison toimiminen korkeammassa ammattiryhmässä lisäsi tulosten mukaan todennäköisyyttä samaistua ylempään keskiluokkaan subjektiivisesti sekä niiden vastaajien kesken, jotka objektiivisesti kuuluvat ylempään keskiluokkaan että niiden vastaajien keskuudessa, jotka eivät objektiivisesti kuulu ylempään keskiluokkaan. Lisäksi luokkainkongruenssin todennäköisyyttä havaittiin analyysissa tilastollisesti merkitsevästi lisäävän myös nuorempi ikä sekä oikeistolaisempi poliittinen orientaatio. Tutkielman tulokset alleviivaavat myös jo aiemmassa tutkimuksessa havaittua subjektiivisen luokan eli luokkasamaistumisen merkitystä yksilön luokkakokemuksen rakentajana. Luokkasamaistumisen merkityksellisyys nousee tutkielmassa esiin ylemmän keskiluokan havaittujen sisäisten ristiriitojen kautta. Suomalainen ylempi keskiluokka näyttäytyy hyvin heterogeenisenä ryhmänä riippuen siitä, tarkastellaanko luokan muodostumista ammattiryhmän, luokkasamaistumisen vai molempien luokkamittareiden avulla. Tutkielman tuloksista voidaan havaita, että yhteiskuntaluokan merkityksellisyyttä vahvistavat tässäkin tutkielmassa havaittu ylemmän keskiluokan rajapintojen selkeä yhteys yksilön arvoihin, asenteisiin sekä elämänpolkuihin. Kaiken kaikkiaan tulosten voidaan nähdä korostavan luokkatutkimuksen yhä 2020-luvulla jatkuvaa tarvetta ja merkitystä.finIn Copyright 1.0ylempi keskiluokkayhteiskuntaluokkaluokkasamaistuminenluokkakongruenssiluokkainkongruenssiURN:NBN:fi:hulib-202509113771pro gradu -tutkielmaSosiologiaSociologySociologiSosiaalitieteiden maisteriohjelmaMaster's Programme in Social ResearchMagisterprogrammet i sociala vetenskaper