Oinas, Roosa2025-10-082025-10-082025-10-08http://hdl.handle.net/10138/602285Tutkielmassa tarkastellaan pelaajien puuttumista Alias-sanaselityspelissä havaitsemiinsa sääntörikkeisiin. Analyysin kohteena ovat tapaukset, joissa rike sijoittuu selitys–vastaus-sekvenssiin. Tavoitteena on selvittää, kuka pelaajista puuttuu rikkeeseen, millaisia kielellisiä keinoja pelaajat käyttävät ilmaistessaan rikkeen tapahtuneen ja miten he ajoit-tavat rikehuomautuksensa. Tutkielman teoreettisena taustana on tutkimus, jossa tarkastellaan erityisesti lautapelivuo-rovaikutusta. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta videoidusta monenkeskisestä pelisessiosta, joissa pelaajat tuntevat toisensa entuudestaan ja ovat suunnilleen saman ikäisiä. Tarkastelun kohteeksi on rajattu tapaukset, joissa huomautuksen mo-tivoinut sääntörike on tapahtunut suoritusajan puitteissa ja vain yksi joukkue osallistuu arvuutteluun. Peleistä kaksi on vuodelta 2000 ja yksi vuodelta 2019. Yhteensä aineistoa on noin neljä tuntia. Aineistosta löytyi yhteensä 38 ta-pausta, joissa pelaaja tulkitsi selityksen rikkovan sääntöjä ja puuttui siihen. Tutkimusmenetelmänä on keskustelun-analyysi. Tutkielmassa osoitetaan, että pelaajan deonttinen ja episteeminen asema vaikuttavat siihen, milloin ja miten pelaaja tuottaa rikeinterventionsa: Mikäli selittäjä tai arvaaja puuttuu sääntörikkeeseen, hän tekee niin pääasiassa suori-tusajan puitteissa. Vastustajajoukkueen jäsenillä sen sijaan ei ole samanlaista deonttista oikeutta ottaa vuoroa suori-tusajan aikana, ja heidän rikeinterventionsa ajoittuvatkin usein vasta toisen joukkueen suoritusvuoron päättymisen jälkeen. Pelaajat siis puuttuvat rikkeisiin ensisijaisesti omalla (suoritus)vuorollaan. Poikkeuksen muodostavat tilan-teet, joissa rikeintervention tehtävä on samalla muistuttaa selittäjää säännöistä tai auttaa häntä huomaamaan rikkeensä virheen toistumisen välttämiseksi. Riippumatta pelaajaroolistaan kaikki pelaajat suosivat sääntörikkeiden ilmaisuissaan ongelmakohdan toistavia ja/tai tapahtuneen rikkeen eksplikoivia väitelauseita ollessaan, kun he olivat varmoja asiastaan. Mikäli he olivat epä-varmoja, vastustajajoukkueen jäsenet ja arvaajat muotoilivat rikeinterventionsa kysymyksiksi. Selittäjät sen sijaan suosivat kielteisen väitelauseen ja epäsuoran kysymyksen yhdistelmiä. Tutkielma lisää tietoa siitä, kuinka pelaajat huolehtivat lautapelin sääntöjen noudattamisesta tilanteissa, joissa suoritusvuoron pituus on kontrolloitu sen sijaan, että vuoron pituus olisi riippuvainen tiettyjen pelitoimintojen suo-rittamisesta. Tutkielma avaa näkökulmia siihen, miten ihmiset toimivat tilanteissa, joissa vastakkain ovat sääntöjen mukaan toimiminen ja rikotuista säännöistä hyötyminen.finIn Copyright 1.0sääntörikkeetlautapelivuorovaikutuskeskustelunanalyysisuomen kieliAlias-sanaselityspeliURN:NBN:fi:hulib-202510084264pro gradu -tutkielmaSuomen kieliFinnish LanguageFinska språketSuomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelmaMaster's Programme in Finnish and Finno-Ugrian Languages and CulturesMagisterprogrammet i finska och finskugriska språk och kulturer