Hurskainen, Juuli2009-09-082009-09-082001-11-07http://hdl.handle.net/10138/11522Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkin työssäni suomalaiskansallisen identiteetin ilmaisuja Karjala-kysymystä käsittelevissä sanomalehtiteksteissä kesällä 2000. Lähtökohtaoletuksenani oli, että suomalainen identiteetti joutui Euroopan integraation ja Neuvostoliiton hajoamisen myötä murrostilaan, jossa alettiin sekä vahvistamaan vanhoja suomalaisuuden merkkejä että etsimään sille uusia ilmenemismuotoja. Tavoitteenani oli diskurssianalyysin avulla kartoittaa niitä tapoja, joilla viime vuosituhannen lopulla aktivoitunut Karjala-keskustelu oli kytköksissä kansallisen identiteetin muutosprosesseihin. Identiteettikäsitykseni nojautui varsinkin Ulla-Maija Kivikurun ja Stuart Hallin ajatuksiin. Lähestyn aihetta sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksestä, jossa kieli rakentaa ja rakenteistaa maailmaa. Aineistonani oli yhteensä 55 Karjala-aiheista artikkelia, jotka olivat ilmestyneet seitsemässä suomalaisessa sanomalehdessä kesän 2000 aikana. Näen median vallan olevan erityisen suuri Karjala-kysymystä koskevien ajatusten ja tulkintojen määrittämisessä, koska kyseessä on aihe, joka on suurelle osalle suomalaisista tuttu ainoastaan juuri tiedotusvälineiden kautta. Nojauduin osittain Hannu Niemisen ajatukseen median kaksoisfunktiosta suomalaisuuden määrittäjänä. Diskurssianalyysissäni seurasin Teun A. van Dijkin sosiaalis-kognitiivista tulkinnan mallia. Pyrin ottamaan huomioon muun muassa Norman Fairclough'n mallia kohtaan esittämän kritiikin ja sitomaan aineiston analyysin laajempaan sosiokulttuuriseen kontekstiin. Koska Karjala-kirjoitukset ovat kotimaan uutisten lisäksi myöskin Venäjän-uutisia, oli analyysissä otettava huomioon myös suomalaisten tiedotusvälineiden ns. suomettumishistoria. Analyysin perusteella konstruoin aineiston teksteistä neljä keskeistä diskurssia. Lopuksi vertailin Karjala-kirjoituksista löytyneitä diskursseja aikaisemmin suomalaiseen identiteettikonstruktioon kuuluneisiin merkitsijöihin ja diskursiivisiin käytäntöihin ja pyrin etsimään niitä tapoja, joilla diskurssit olivat yhteydessä niihin, toisiinsa sekä Suomessa kesällä 2000 vallinneeseen historiallis-yhteiskunnalliseen tilanteeseen.finkansallinen identiteettisosiaalinen representaatiodiskurssianalyysi709Master’s thesisabstractOnly