Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitosUniversity of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social ResearchHelsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaperHimma, Larri2016URN:NBN:fi:hulib-201703273433http://hdl.handle.net/10138/162659Suomalainen media on 2010-luvun aikana nostanut julkisuuteen monta maahanmuuttajataustaista rap-artistia. Artisteja on noussut esiin lyhyessä ajassa niin monta, että mediassa on puhuttu maahanmuuttajataustaisten rap-artistien luomasta ilmiöstä. Kiinnostus artisteja kohtaan näyttää syntyvän artistien maahanmuuttajataustan, suomalaisuuden ja hip hop -kulttuurin kohtauspinnoilla. Artistit rikkovat menestyksellään yleistä kuvaa sosioekonomisesti huono-osaisista maahanmuuttajista, mutta myös leikkivät tuotannossaan maahanmuuttajien stereotypioilla. He murtavat perinteistä kuvaa tietynlaisista ja -näköisistä suomalaisista, mutta edustavat ihonvärinsä puolesta autenttiseksi koettua tummaihoisten rap-artistien kuvastoa. He ovat osa laajaa hip hop -kulttuuria, joka on historialtaan sorrettujen afroamerikkalaisten alakulttuurista musiikkia, mutta nykypäivänä suosittu, moninainen ja myös valtavirtakulttuurinen musiikillinen ilmaisumuoto. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tavoin hip hop sekä maahanmuuttajataustaisten rap-artistien maahanmuuttajatausta liittyvät toisiinsa artistien kokemusmaailmassa. Tutkimuksen aineisto koostuu 10 maahanmuuttajataustaisen rap-artistin kanssa käydystä teemahaastattelusta, jotka on kerätty Suomessa vuosina 2013-2015. Haastatteluissa käydään läpi artistien omaa henkilöhistoriaa, suhdetta ja suhtautumista hip hop - kulttuuriin sekä suhtautumista median luomaan ilmiöön maahanmuuttajataustaisista rap-artisteista. Käytän tutkimuksessani sosiaalisen ja hybridisen identiteetin, kategorisoinnin, rodullistamisen sekä symbolisten rajojen teorioita. Tutkimukseni analyysi tapahtuu laadullisen aineiston sisältöanalyysin menetelmällä. Tutkimuksen tulokset jakautuvat kolmen aineistossa esiin nousevan teeman ympärille. Ensimmäisen teema – suomalaisuudesta neuvotteleminen – piirtää esiin haastattelemieni artistien toisistaan voimakkaasti poikkeavat elämäntarinat ja kokemusmaailmat. Osassa tarinoista korostuu 'tavallinen suomalainen elämä', kun joissain tarinoissa artistiin kohdistunut voimakas rasismi on johtanut jopa suomalaisuuden tavoittelun lopettamiseen. Artisteihin kohdistunut maahanmuuttajaksi kategorisointi tai kategorisoinnista kieltäytyminen ovat vaikuttaneet artistien hyvin erilaisten identiteettien syntymiseen. Identiteetit vaihtelevat 'täysin suomalaisesta' identiteetistä maailmankansalaisen, maahanmuuttajan ja afro-suomalaisen identiteetteihin. Toisessa teemassa artistit pohtivat hiphopin olemusta sekä omaa ja maahanmuuton suhdetta hip hop -kulttuuriin. Teeman sisällä toisistaan poikkeavat kokemusmaailmat näkyvät muun muassa hiphopin olemuksen liittämisenä sen historialliseen vastoinkäymisten käsittelyn luonteeseen. Toisaalta koetaan helpotuksena, että hip hop on päässyt eroon juuri sen historiallisesta olemuksesta ja autenttisuuden vaatimuksista. Samanaikaisesti moni artisteista katsoo oman päätymisen hip hopin pariin johtuneen itseään ulkonäöllisesti muistuttavien idolien löytymisestä rap-artisteista. Kolmas teema käsittelee artistien suhtautumista median luomaa ilmiötä kohtaan maahanmuuttajataustaisista rap-artisteista. Vaikka moni artisteista pitää ilmiötä jossain määrin turhauttavana, ja he haluaisivat tulla kohdelluksi rap-artisteina ilman maahanmuuttaja-etuliitettä, myöntävät useat artistit heidän taustastaan olleen hyötyä rap-artistin uralla. Tämä hyöty muodostuu erottautumisena muuten valkoisessa suomalaisen hiphopin kontekstissa sekä hiphopin 'rodullisen' autenttisuuden ulottuvuudesta. Tutkimuksen tulokset muodostavat moniulotteisen kuvan suomalaisuuden, maahanmuuton ja hiphopin yhteyspinnoista. Artistien kategorisointi maahanmuuttajaksi kielii suomalaisuuden symbolisista rajoista, joiden muutoksen mahdollisuuksista neuvotellaan jatkuvasti. Samankaltaisessa muutoksen ja muuttumattomuuden neuvottelutilassa on hip hop, joka voi tarjota samaistumispinnan vaikeuksia kokeneille maahanmuuttajille. Kulttuurin historiallinen olemus ja autenttisuuden vaatimukset voivat hyödyttää maahanmuuttajataustaisia rap-artisteja urallaan, mutta sen symboliset rajat rajoittavat tummaihoisten suomalaisten menestymisen muotoja. Muuttuva hip hop haastaa perinteistä kuvaa tummaihoisista rap-artisteista sekä samanaikaisesti ylläpitää ihonväreihin liittyviä symbolisia rajoja.finpro gradu-avhandlingarSociologySosiologiaSociologi