Kapinan ajan asiakirjoja (1918)

 

Sisällissodan sytyttyä kansanvaltuuskunta valtasi Suomen Pankin pääkonttorin muutaman päivän kestäneiden neuvottelujen jälkeen tammi-helmikuun 1918 vaihteessa. Kansanvaltuuskunta valtasi myös seitsemän haarakonttoria: Kuopion, Hämeenlinnan, Kotkan, Viipurin, Pietarin, Tampereen ja Turun konttorit.

Kansanvaltuuskunta jätti Helsingin pääkonttorin huhtikuun 1918 ensimmäisellä viikolla ja vetäytyi Viipuriin. Haarakonttorit, viimeisenä Viipuri, vallattiin takaisin viimeistään toukokuussa 1918.

Noin puolentoista hyllymetrin laajuinen Kapinan ajan asiakirjoja arkistokokonaisuus on koottu jälkikäteen, mahdollisesti 1920-luvun alkupuolella. Samalla se on nimetty kokonaisuudeksi nimeltä ”Kapinan ajan asiakirjoja”. Arkistokokonaisuus on vaillinainen ja sisältää lähinnä pääkonttorista huhtikuussa 1918 löytynyttä aineistoa. Osaa aineistosta on yritetty hävittää (esim. säilyneessä kirjeenvaihdossa on palamisjälkiä). Osa aineistosta on myös onnistuttu hävittämään. Esim. kun verrataan pääkonttorin säilynyttä kirjeenvaihtoa vaikkapa haarakonttorien arkistoihin tai tässä kokonaisuudessa olevaan ”Asiamiehen kansioon”, havaitaan, että ne eivät täsmää keskenään.

Aineisto on siis säilynyt vaillinaisesti. Lisäksi se on alun perin pidetty vaillinaisesti tai ei ainakaan normaalin keskuspankin asiakirjahallinnon periaatteiden mukaisesti. Tämä näkyy erityisesti kirjanpidossa. Normaalisti Suomen Pankin arkistossa jokainen tilitapahtuma näkyy sekä kyseisellä tilillä, sitä seuraavilla koontitileillä, kirjeenvaihdossa, tositteissa ja – tarpeeksi suurten summien ollessa kyseessä – mahdollisesti pöytäkirjoissa. Valtauksen aikainen kirjanpito ei noudata näitä periaatteita, eikä esimerkiksi tileissä ole osattu noudattaa kaksinkertaista kirjanpitoa.

Vaillinaisenakin ”Kapinan ajan asiakirjoja” toimii kurkistusaukkona kansanvaltuuskunnan hallintoon sisällissodan aikana.

Uusimmat julkaisut