Institutionalisaatio ja ulkopoliittinen yhteis-työ : EU:n Lähi-idän politiikan muotoutuminen

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/10095
Title: Institutionalisaatio ja ulkopoliittinen yhteis-työ : EU:n Lähi-idän politiikan muotoutuminen
Author: Lindholm, Sanna-Marja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Date: 2008-05-12
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/10095
Thesis level: master's thesis
Abstract: Pro gradu -työni tutkimuskohteena on Euroopan unionin yhteisen ulkopolitiikan muotoutuminen. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä ulkopoliittisen yhteistyön institutionalisaatiota että tämän ulkopolitiikan varsinaista substanssia. Tapaustutkimuksena on EU:n Lähi-idän politiikan kehittyminen, tarkemmin suhtautuminen arabi - Israel-konfliktiin. Ajallisesti tarkastelu ulottuu 1960-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Tutkimuksen teoreettinen lähestymistapa pohjautuu Michael E. Smithin hypoteesiin, jonka mukaan kasvava institutionalisaatio auttaa tuottamaan aikaisempaa suurempaa kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimusongelmana on, miten yhteisen ulkopolitiikan institutionaalinen kehitys on heijastunut unionin Lähi-idän politiikkaan? Aluksi tarkastellaan EU:n ulkopoliittisen yhteistyön/yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muotoutumista erityisesti sitä luoneiden raporttien ja sopimusten kautta. Smith jaottelee EU:n ulkopolitiikan institutionaalisen kehityksen viiteen eri vaiheeseen: intergovernmentaaliseen foorumiin, informaation jakamiseen, normien kehittymiseen, pysyvien organisaatioiden vakiintumiseen ja governancen aikaan. Tämä jaottelu toimii tarkasteluni pohjana. Unionin Lähi-idän politiikkaa lähestytään Smithin esittämien yhteistyön kvantitatiivisten ja erityisesti kvalitatiivisten indikaattorien kautta. Kvalitatiiviset indikaattorit käsittävät kaksi kriteeristöä, joista koostuvan matriisin pohjalta tehdään johtopäätökset EU:n Lähi-idän politiikan kehityksestä. Ensimmäisessä kriteeristössä luokitellaan unionin ulkopoliittinen toiminta sen aikomusten ja päämäärien mukaan kolmeen kategoriaan: refleksiiviseen, reaktiiviseen ja aktiiviseen. Toinen kriteeristö puolestaan jaottelee EU:n jäsenvaltioiden kollektiivisen toiminnan matalan kustannusten toimiin, ainoastaan kansallisella tasolla toimeenpantavaan substantiivisempaan toimintaan ja lopulta sekä jäsenvaltiot että EC:n sisältävään substantiiviseen toimintaan. Smithin mukaan ulkopolitiikan institutionalisaation etenemisen tulisi heijastua ulkopoliittiseen yhteistyöhön siten, että yhteisön resursseja käyttävä aktiivinen ja substantiivinen toiminta korvaisi aikaisemman matalan kustannusten refleksiivisen toiminnan. Tarkastelussa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea erityisiin alueellisiin kriiseihin, EU:n osallisuuteen Lähi-idän rauhanprosessissa, EU:n keskeisiin lausumiin, strategioihin, alueellisiin dialogeihin ja toimiin sekä tapaan, jolla EU on käyttänyt uusia ulkopoliittisia instrumenttejaan suhteessa Lähi-itään. Tuloksena on, että vaikka institutionalisaation ja ulkopolitiikan tehostumisen välillä onkin jonkinlainen yhteys erityisesti Maastrichtin sopimuksen jälkeisenä aikana, ei institutionalisaatio yksin riitä selittämään muutoksia unionin Lähi-idän politiikassa. Poliittinen yhteistyö ei ole edennyt linjassa institutionalisaation kanssa, vaan on ollut lähinnä hyppelehtivää. Vaikuttaa siltä, että unionin toiminnan selittäjänä eivät niinkään ole institutionaalisen rakenteen asettamat reunaehdot, vaan pikemminkin jäsenvaltioiden poliittinen tahto ja erityisesti sen puute. Keskeisimpinä käytettyinä lähteinä ovat olleet Michael E. Smithin teos Europe´s Foreign and Security Policy, The Institutionalization of Cooperation, Bulletin of the European Communities ja Euroopan yhteisöjen virallinen lehti.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: CFSP
Euroopan unioni
EU
ulkopolitiikka
turvallisuuspolitiikka
Lähi-itä


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.28Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record