Työn verotuksen vaikutus palkkoihin

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa luodaan teoreettinen katsaus ansiotuloverotuksen ja palkkakehityksen vaikutuksiin sekä esitellään työnverotukseen liittyviä tutkimustuloksia. Työn tavoitteena on pyrkiä vastaamaan kysymykseen, onko tuloverotuksen muutoksilla mahdollista vaikuttaa palkkoihin ja sitä kautta työttömyyteen. Analyysin kannalta on tärkeää erotella toisistaan käsitteet verokiila, verotuksen progressio ja verotuksen rakenne. Näiden käsitteiden erilaisia työllisyys vaikutuksia pyritään selvittämään. Täydellisen kilpailun tilanteessa ansiotuloverojen vaikutukset työllisyyteen ovat yksiselitteisesti negatiivisia: verot nostavat työn kustannuksia työnantajalle ja vähentävät työnkysyntää. Epätäydellisillä työmarkkinoilla verojen vaikutukset ovat erilaiset. Palkkaverokiilan vaikutuksesta työnkustannukset ovat korkeampia työnantajille. Ansiotuloverotuksen progressiivisuus sen sijaan johtaa verrattain yleisillä ehdoilla palkkamalttiin ja lisääntyneeseen työnkysyntään. Toisaalta progression negatiivisena vaikutuksena on, että se saattaa vähentää kannustimia työntarjontaan. Teoreettisen tarkastelun pääpaino on ammattiyhdistysmalleissa, erityisesti ns. right to manage -mallissa. Tämän mallin mukaan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat palkoista, jonka jälkeen yritykset päättävät työllisyydestä. Työssä johdetaan yleisellä tasolla progression ja verokiilan vaikutukset palkkatasoon täydellisen kilpailun, monopoliliitto- ja right to manage -mallin tapauksissa, sekä esitellään lyhyesti muita työmarkkinamalleja. Tutkielman empiirisessä osassa estimoidaan instrumentaalimuuttujia käyttäen palkkafunktiota suomalaisella disaggregoidulla aikasarja-aineistolla. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti verotuksen progressiivisuuden vaikutukset eri ryhmissä. Aineiston runko koostuu sukupuolittain ja koulutusryhmittäin luokitelluista palkkatiedoista vuosilta 1977-2004 sekä veromuuttujista. Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan verotuksen progressiivisuudella on tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia palkkakehitykseen, mutta vaikutusten suuruudet ovat tulo-/koulutusryhmäsidonnaisia. Työn tärkein tulos on, että suomalaisten työmarkkinoiden toimintaa on syytä tarkastella disaggregoidusti, sillä on syytä olettaa, että palkanmuodostus on merkittävästi erilaista eri palkansaajaryhmien osalta.