Eurooppalainen identiteetti ja ksenofobia : eurooppalainen identiteetti tienä suvaitsevaisempaan Eurooppaan?

Abstract

Tutkimuskohteena on eurooppalainen identiteetti. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella eurooppalaisen identiteetin ja ksenofobian sekä suvaitsevaisuuden välistä suhdetta. Tavoitteena on tuoda ilmi mahdollinen yhteys unionin kansalaisten identiteettien eurooppalaistumisen sekä ksenofobian ja suvaitsevaisuuden välillä ja tehdä sitä kautta mahdollisia yleisiä päätelmiä eurooppalaisen identiteetin edellytyksistä toimia tienä suvaitsevaisempaan Eurooppaan. Teoreettis-käsitteellinen viitekehys jakautuu kahteen osaan: ensin tarkastellaan identiteettiä käsitteenä sekä eurooppalaista ja kosmopoliittista identiteettiä, jonka jälkeen avataan toisiinsa linkittyneitä muukalaisuuden, toiseuden, ksenofobian, rasismin, syrjinnän, suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden käsitteitä. Analyysi suoritetaan kahden hypoteesin – identiteetti- ja ksenofobiahypoteesin – avulla. Tutkimus on vertailevaa tutkimusta. Identiteettihypoteesia tarkastellaan ajallisen ulottuvuuden avulla unionin tasolla, eri maaryhmien kautta kuin myös maakohtaisesti. Ksenofobiahypoteesia tarkastellaan vain unionin tasolla ja yhdessä mittauspisteessä yleisen ksenofobisuuden sekä unionin sisäisten ja ulkoisten maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden avulla. Empiirisenä tutkimusaineistona ovat Eurobarometrit 37.0, 53 ja 67.1. Identiteettihypoteesia tarkastellaan näiden kaikkien avulla, mutta ksenofobiahypoteesin kohdalla aineistona käytetään vain Eurobarometriä 53. Päätutkimusmenetelmänä tässä työssä käytetään ristiintaulukointia. Lisäksi yleistä kenofobisuutta mittaavan summamuuttujan muodostamisessa on käytetty apuna faktorianalyysia. Tutkimustulokset perusteella voidaan löytää yhteys eurooppalaisen identiteetin ja ksenofobian väliltä – identiteetin eurooppalaistuminen lisää suvaitsevaisuutta. Analyysin valossa myös hypoteesit ovat päteviä, vaikkakin ksenofobiahypoteesin kohdalla joudutaan tekemään tarkennusta: vahvin eurooppalainen identiteetti ei ole suvaitsevaisin, vaan eurooppalaisen identiteetin vahvistuminen kansallisen identiteetin rinnalla lisää suvaitsevaisuutta muukalaisia kohtaan. Kaikkein suvaitsevaisimpia ovat ne, joilla eurooppalainen identiteetti on ohittanut kansallisen identiteetin, mutta pudottamatta sitä pois. Unionin kansalaisten identiteettikehityksessä löytää kaksi yhtäaikaista prosessia: ensimmäinen muokkaa jo osittain eurooppalaistuneita identiteettejä eurooppalaisemmiksi, toisen lisätessä ainoastaan kansallisen ulottuvuuden kautta identifioituvia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että eurooppalaisella identiteetillä on edellytyksiä toimia tienä suvaitsevampaan ja näin ollen myös tasapainoisempaan Eurooppaan, kunhan identifioitumista tapahtuu eurooppalaisen ulottuvuuden rinnalla myös kansallisen identiteetin kautta.