Pitäisikö palkoista sopia keskitetysti vai hajautetusti?

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/10560
Title: Pitäisikö palkoista sopia keskitetysti vai hajautetusti?
Author: Helenius, Outi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Date: 2008-03-17
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/10560
Thesis level: master's thesis
Abstract: Koska eri sopimisjärjestelmillä on suuri vaikutus kansantalouteen, olisi taloudellisesti kannattavaa pystyä määrittelemään optimaalinen neuvottelujärjestelmä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, pitäisikö palkoista sopia keskitetysti vai hajautetusti. Tutkielma perustuu Calmforsin ja Driffillin (1988), Moenen ja Wallersteinin (1997) sekä Ramaswamyn ja Rowthornin (1993) tutkimuksiin, joiden perusteella eri neuvottelujärjestelmien paremmuutta arvioidaan. Tutkielmassa analysoidaan, miten eri sopimisjärjestelmät vaikuttavat kansantalouden keskimääräiseen palkkatasoon, minkälaisia kannustimia keskitetty sekä hajautettu sopiminen luovat yritystasolla, ja mikä on palkkahajonnan merkitys yrityksille, työntekijöiden kannustimille sekä koko kansantalouden tuottavuudelle. Ensin tarkastellaan, miten eri palkkaneuvottelujärjestelmät vaikuttavat kansantalouden keskimääräiseen palkkatasoon ja työllisyyteen. Johtopäätöksenä saadaan, että täysin keskitetty ja täysin hajautettu sopiminen johtavat alhaisempaan keskimääräiseen palkkatasoon ja sitä kautta korkeampaan työllisyyteen kuin mitkään muut sopimistavat näiden kahden ääripään väliltä. Hajautetun sopimisen tapauksessa kilpailu yritysten välillä hillitsee palkankorotuksia, kun taas keskitetyn sopimisen avulla työmarkkinaosapuolet sisäistävät palkanmuodostukseen liittyvät ulkoisvaikutukset. Seuraavaksi analysoidaan eri sopimisjärjestelmiä yksittäisen yrityksen näkökulmasta. Yrityksen suhtautuminen eri sopimisjärjestelmiin riippuu yrityksen vahinkopotentiaalista, joka kuvaa yrityksen herkkyyttä työntekijöiden tehokkuuden tason vaihteluille. Jos yrityksen vahinkopotentiaali on keskitasoa, niin yritys valitsee mieluiten keskitetyn sopimisen, koska tällöin hyöty sisäpiirilisän pienentymisestä on yritykselle tärkeämpää kuin joustavuus palkanmuodostuksessa. Vastaavasti yritys valitsee mieluummin hajautetun sopimisen, jos sen vahinkopotentiaali on korkea tai matala. Jos yrityksen vahinkopotentiaali on korkea, niin sen voitot riippuvat voimakkaasti työntekijöiden tehokkuuden tasosta. Hajautetun sopimisen avulla yritys pystyy asettamaan korkeamman palkan, ja työntekijöiden tehokkuuden tason noususta aiheutunut hyöty ylittää sillä sisäpiirilisän aiheuttamat kustannukset. Jos yrityksen vahinkopotentiaali on matala, niin työntekijöiden tehokkuuden tason vaihtelut eivät vaikuta merkittävästi yrityksen voittoihin, ja hajautetun sopimisen avulla yritys pystyy maksamaan alhaisempaa palkkaa. Viimeisenä tutkielmassa käsitellään, miten eri sopimisjärjestelmät vaikuttavat kansantalouden keskimääräiseen tuottavuuteen, investointeihin ja kokonaistuotantoon. Jos työntekijät ovat homogeenisia, niin keskitetty sopiminen johtaa uudempaan tuotantorakenteeseen ja korkeampaan keskimääräisen tuottavuuteen kuin hajautettu sopiminen. Lisäksi kun erotus keskitetyn sopimisen tuottaman ja kilpailullisten työmarkkinoiden palkan välillä on riittävän pieni, niin myös investoinnit ja kokonaistuotanto ovat korkeampia keskitetyn sopimisen tapauksessa. Jos työntekijät ovat heterogeenisia siten, että työmarkkinoilla on kahdentyyppisiä työntekijöitä, niin keskitetty sopiminen johtaa korkeampiin investointeihin kuin hajautettu sopiminen, jos keskitetyn sopimisen seurauksena palkkahajontaa pienennetään ja palkkataso pidetään riittävän alhaisena täystyöllisyyden saavuttamiseksi.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: sopimisjärjestelmä
kansantalous
palkat
tuottavuus
palkkahajonta
työllisyys


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.09Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record