Yhdysvaltain presidentin ja kongressin välisten suhteiden merkitys Kiinan Most Favored Nation -kysymyksessä Clintonin hallintokaudella 1993-2000

Abstract

Tutkielman kohteena on Yhdysvaltain Kiinan politiikan muodostuminen presidentti Bill Clintonin hallinnon aikana vuosina 1993-2000. Yhdysvaltain Kiinan politiikasta tutkittavaksi tapaukseksi on valittu kysymys Kiinalle vuosittain myönnetystä kauppapoliittisesta suosituimmuusstatuksesta eli MFN-statuksesta (Most Favored Nation). Tutkimalla MFN-statuksesta käytyä keskustelua Yhdysvaltain kongressin ja presidentin johtaman toimeenpanohallinnon välillä pyritään vastaamaan tutkielmassa esitettyihin kysymyksiin. Tarkoituksena on tarkastella presidentin ja kongressin suhteita ja etenkin tämän suhteen vaikutusta USA:n ja Kiinan suhteisiin. Tästä johtuen työn näkökulma on osittain sisäpoliittinen, mutta tutkittavan MFN-tapauksen vaikutukset ovat Yhdysvaltain ja Kiinan suhteissa selvästi esillä. MFN-statuksen merkitys kansainvälisen politiikan kannalta näkyi Yhdysvaltain ja Kiinan taloussuhteissa ja Kiinan WTO-jäsenyyden aikataulussa. Tutkielman teoreettinen perusta pohjautuu tradition ja intressien merkitykselle Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan vaikuttavina tekijöinä. Teoreettinen perusta rakentuu eri tutkijoiden, lähinnä John Mearsheimerin näkemykseen kansallisista intresseistä Yhdysvaltain ulkopolitiikan taustalla. Intressijaottelun perusnäkemys on realististen intressien eli kansallisen ja taloudellisen turvallisuuden ristiriita Yhdysvaltalaisessa ulkopoliittisessa keskustelussa esiintyviin moraalinäkemyksiin ja arvoihin. Näitä ovat demokratian ja ihmisoikeuksien puolustaminen. Tutkielman primääriaineistona on käytetty erilaisia Clintonin hallinnon ja kongressin virallisia dokumentteja. Näitä ovat olleet Clintonin hallinnon poliittiset ja diplomaattiset lausunnot, kongressin pöytäkirja ja lakialoitteet ja ehdotukset, joita kongressissa on esitetty MFN-statukseen liittyen. Sekundääriaineistona on käytetty tieteellisiä teoksia, tutkimuksia sekä artikkeleita USA:n ja Kiinan välisistä suhteista. Teorialähteenä on käytetty John Mearsheimerin teosta The Tragedy of Great Power Politics. Tutkimusmetodi on perustunut primäärilähteiden analysointiin ja sitä kautta on pyritty muodostamaan kuva kongressin ja presidentin hallinnon suhteista MFN-kysymyksessä. Primäärilähteistä on etsitty perusteluita valitulle politiikalle ja viittauksia kongressin ja presidentin välisestä ristiriidasta suhteessa tutkimustapaukseen. Tältä osin tutkielma edustaa kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimuksen tuloksena on havaittu ristiriita kansallisen intressin painotuksessa Clintonin ja kongressin välillä. Tärkein tulos on kongressin ja presidentin hallinnon eroaminen suhteessa kansallisen turvallisuuden ja talouden intressien tärkeyteen. Kongressille turvallisuusintressi on ollut tärkeämpi. Clintonin politiikka on painottanut taloudellisten aspektien tärkeyttä. Kongressin merkitys Yhdysvaltain Kiinan politiikassa on kaksijakoinen. Kongressi tuki Clintonin hallinnon politiikkaa MFN-statuksen suhteen, mutta halusi säilyttää vaikutusvaltaansa Kiinan politiikan suhteen, kun MFN-statuksen vuosittainen käsittely poistui vuoden 2000 lainmuutoksen jälkeen.