Humanitaarinen apu vaikeuksissa : Lääkärit ilman rajoja -järjestön haasteet ja toimintatavat kylmän sodan päättymisen jälkeen

Abstract

Tutkimuksessa käsitellään humanitaarisen avun haasteita kylmän sodan jälkeisenä aikana. Varsinaisena tutkimuskohteena on Lääkärit ilman rajoja -järjestön suhde haasteisiin. Tutkimuksessa etsitään vastauksia kysymyksiin, mitä uusia ongelmia humanitaarinen apu on kohdannut kylmän sodan päättymisen jälkeisenä aikana ja miten MSF on pyrkinyt niihin vastaamaan. Kysytään myös onko, ja jos on niin miten, järjestön toimintatavat mahdollisesti muuttuneet uusien haasteiden ilmestymisen myötä. Jotta uudet haasteeet sekä mahdollinen muutos järjestön toimintatavoissa voitaisiin tunnistaa tutkimuksessa tarkastellaan jonkin verran myös järjestön haasteita ja toimintatapoja kylmän sodan aikana. Tutkimuksen lähtökohta liittyy siihen ajatukseen, että humanitaarinen apu on kohdannut 1990-luvun alusta lähtien yhä vaikeampia haasteita ja, että niiden seurauksena humanitaariset järjestöt ovat joutuneet mukauttamaan toimintatapojaan. Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnassaan kohtaamia haasteita ja valitsemia toimintatapoja tarkastellaan Somalian, Ruandan ja Tshetshenian -projekteissa. Humanitaaristen järjestöjen vaikein haaste kylmän sodan jälkeisenä aikana on epävakaampi toimintaympäristö. Konfliktit ovat muuttaneet luonneettaan; ne ovat yhä useammin valtion sisäisiä ja humanitaarista oikeutta loukataan niissä yleisesti. Humanitaarisia järjestöjä kohtaan hyökätään yhä useammin. Järjestöjen välillä on myös yhteistoiminnan puutetta ja järjestöjen välillä on paljon eroja niiden noudattaman politiikan ja periaatteiden suhteen. 1990-luvulla ilmestyneet sotilaalllis-humanitaariset interventiot ovat asettaneet järjestöt myös uusien ongelmien eteen. Haasteista osa on uusia, mutta monet ovat olleet olemassa jo kylmän sodan aikana. Lääkärit ilman rajoja -järjestön toimintatavat ovat muuttuneet osittain niiden myötä. Uutuutena on mm. se, että järjestö vetoaa suoraan valtioihin, jotta ne pyrkisivät estämään humanitaarisen oikeuden loukkaukset poliittisin keinoin. Sotilaallis-humanitaaristen interventioiden suhteen järjestö arvioi, että tärkeintä on sotillaallisen ja humanitaarisen puolen pitäminen toisistaan erillään.Lääkärit ilman rajoja on myös laajentanut toimintaansa pitkäaikaisempiin projekteihin. Järjestön toimintavoissa on havaittavissa kuitenkin hyvin paljon vanhojen toimintapojen jatkuvuutta. Järjestön toiminnan tärkeänä osana on aina ollut tiedottaminen sekä julkisten kannanottojen ja protestien tekeminen. Järjestön mielestä se suojelee parhaiten autettavia ihmisiä, kun se tuo heitä kohtaan tehdyt rikokset julkisuuteen. Tämän vuoksi järjestö arvioi, että sen on mahdoton olla täysin puolueeton kaikissa tilanteissa, esimerkiksi vakavisssa ihmisoikeusloukkaus tilanteissa. Puolueettomuus edellyttäisi järjestön vaikenemista. Järjestö pitää riippumattomuuttaan puolueettomuutensa takeena. Riippumattomuutensa järjestö sanoo takaavansa rahoituspolitiikallaan, jossa painotetaan yksityisiltä tahoilta saatavaa rahoitusta ja pyritään pitämään julkinen rahoitus minimissään. Lähdeaineistona on tutkimuksessa käytetty Lääkärit ilman rajoja -järjestön projektiraportteja, vuosiraportteja, julkaisuja ja lehtiartikkeleita.