Melukylän lasten sukupuolittunut leikki ja leikin kategoriat

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/10807
Title: Melukylän lasten sukupuolittunut leikki ja leikin kategoriat
Author: Perttilä, Netta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology
Date: 2006-05-02
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/10807
Thesis level: master's thesis
Abstract: Suositun, paljon luetun kirjan voidaan sanoa olevan kasvattava tekijä yhteiskunnassamme. Sadut ovat eräs keskeisimpiä välineitä, joiden kautta aikuiset välittävät lapsille sosiaalisen maailmansa rationaalisen järjestyksen. Tarinoista välittyy kuva siitä, millainen maailma on ja millaisia ihmiset ovat, tai millaisia näiden pitäisi olla; on olemassa hyviä ja pahoja ihmisiä, naisia ja miehiä, aikuisia ja lapsia. Satujen tapahtumat rakentuvat siis tietylle moraaliselle järjestykselle. "Melukylän lapset" on eräs ruotsalaisen lastenkirjailija Astrid Lindgrenin(1907–2002) tunnetuimpia teoksia. Suositun, paljon luetun kirjan voidaan sanoa olevan kasvattava tekijä yhteiskunnassamme. Sukupuoli leikkiä määrittävänä tekijänä nousee vahvasti esiin Melukylän lasten sivuilta. Tutkimuksessa tarkastellaan leikin eri muotojen esiintymistä kirjan sivuilla, sekä selvitellään, kuinka sukupuoli ja vallitsevien sukupuoliroolien mukainen käyttäytyminen tulee esiin kirjan leikkiepisodien kautta. Sukupuolittuneen leikin tutkimuksen rinnalla eräänä läpi työn kulkevana teemana on sukupuolten välinen erottelu ja sen näkyminen kirjan lasten leikeissä. "Melukylän lapset" on 7-vuotiaan Liisan suulla kerrottua lasten elämän ja erityisesti leikin kuvausta, mutta niiden näkökulma tapahtumiin on enemmänkin me- kuin minäkeskeistä; kyse on lasten vuorovaikutuksesta, kohtaamisista ja kiistoista. Liisalla on kaksi vanhempaa veljeä, yhdeksän- ja kahdeksanvuotiaat Saku ja Naku. Perhe asuu Välitalossa, keskimmäisessä talossa kolmen talon muodostamassa kylässä. Alatalossa asuu Olli, Sakun ja Nakun 8-vuotias ystävä, ja Ylätalossa Liisan ystävät 9-vuotias Riitta ja 7-vuotias Anna. Leikkiä on määritelty monin tavoin, vaikkakin sen yksiselitteinen määrittely on vaikeaa ellei mahdotontakin ilmiön moninaisuuden ja suhteellisen luonteen vuoksi. Osa leikin tutkijoista tarkastelee ilmiötä ensisijaisesti lapsen kehityksen ja oppimisen näkökulmasta. Jean Piaget (1896-1980)esittelee teoriansa leikistä kirjassaan "Play, Dreams and Imitation in Childhood". Leikkiä luonnehtii Piaget´n teoriassa kolme rakenteellista päätyyppiä: harjoitusleikit, symboliset leikit ja sääntöleikit. Sara Smilansky (1968) on kehitellyt edelleen Piaget´n alkuperäisteoriaa leikin kategorioista, ja nimennyt teoriassaan seuraavat kategoriat: a) funktionaalinen leikki, b) konstruktiivinen leikki, c) draamaleikki ja d) sääntöleikit. Myöhemmin Sara Smilansky(1990) on tehnyt tarkennuksia ja lisäyksiä leikin kategoriateoriaansa, ja mm. vaihtanut draamaleikin ja sääntöleikkien kategorioiden järjestystä keskenään. Leikin muodoista eniten kuvattu oli "Melukylän lapsissa" draamaleikki. Sääntöleikkejä leikittiin tarinan kuluessa lähes yhtä paljon, ja näistä erityisesti polttopallon pelaaminen mainittiin toistuvasti.Yhteisleikkien kuvauksen suhteellisesta yleisyydestä huolimatta "Melukylän lapsissa" kulkee vahvana sukupuolten välisen erottelun teema. Erottelu ilmeni erityisesti poikien osalta tyttöryhmän sulkemisena leikkien ulkopuolelle, kun se tyttöjen puolelta näkyi enemmänkin sukupuoliryhmien välisenä kilpailuna ja poikien salaisuuksien urkkimisena. Toinen analyysin kuluessa selvästi esiin nouseva teema oli lasten sukupuolittunut leikki. Tämä sukupuoliroolien mukaisen leikin kuvaaminen oli tyypillistä erityisesti tyttöjen leikkien kohdalla. Stereotyyppiset nukkeleikit olivat yleisin tyttöjen yksinleikin muoto, ja roolileikeissäänkin tytöt eläytyivät tyypillisesti perinteisinä tyttöjen leikkeinä pidettyihin prinsessan ja rouvan rooleihin. "Melukylän lapset" välittää nykylukijalleen stereotyyppisen kuvan sukupuoliroolien mukaisesta leikkikäyttäytymisestä.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: leikki
sukupuoliroolit
lastenkirjallisuus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.54Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record