Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Muusikon paras ystävä : tutkielma suomalaisista rocktoimittajista ja rockjournalismista

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.50Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/10928
Vie RefWorksiin
Title: Muusikon paras ystävä : tutkielma suomalaisista rocktoimittajista ja rockjournalismista
Author: Nevala, Lasse
Contributor: University of Helsinki, Department of Communication
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Tutkielman tarkoitus on selvittää millaisia suomalaiset rocktoimittajat ovat ammatillisilta arvoiltaan ja käsityksiltään, ja miten nämä arvot ja käsitykset suhteutuvat toimittajien arvoihin ja käsityksiin sellaisina kuin ne ovat aiemman tutkimuksen valossa. Lisäksi tutkimuksessa pyritään hahmottamaan, millaisena suomalainen rockjournalismi näyttäytyy rockjournalistien puheissa, ja millaisia erityispiirteitä rockjournalismissa mahdollisesti on. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksan ammattimaisen rocktoimittajan teemahaastatteluista, joita analysoidaan teemoitellen. Rocktoimittajien ammatillisten piirteiden tarkastelu nojaa pitkälti aikaisempiin toimittajatutkimuksiin, joista tärkeimmät ovat Ari Heinosen Vahtikoiran omatunto ja Harri Melinin ja Jouko Nikulan Journalistit epävarmuuden ajassa. Lisäksi aihetta lähestytään ammatti-identiteetin sekä professionalismin käsitteiden avulla. Rockjournalismin tarkastelussa hyödynnetään Merja Hurrin mallia kulttuurijournalismin toimintaympäristöstä, Hugh Dalziel Duncanin kirjallisen toiminnan perusmallia sekä Pierre Bourdieun kenttäteoriaa. Tulosten perusteella suomalaisten rocktoimittajien ja aikaisemmista toimittajatutkimuksista välittyvän toimittajakuvan välillä on perustavanlaatuisia eroja, mutta myös monia samankaltaisuuksia. Rocktoimittajista muodostuu kuva ammatillisia normeja luovasti soveltavista toimittajista, jotka arvostavat pääosin oman erikoisalansa sisäisiä kriteerejä hyvästä journalismista, vaikkakin he tunnistavat myös yleisemmät ammattieettiset normit. Rocktoimittajat kokevat työssään tärkeiksi mm. subjektiivisuuden, henkilökohtaisten mielipiteiden ilmaisemisen, musiikkiharrastajien innostamisen ja rockkulttuurin sekä yksittäisten artistien uran edistämisen. He myös näkevät monien perinteisten journalististen arvojen kuten puolueettomuuden ja objektiivisuuden soveltuvan huonosti työhönsä. Näin ollen heidän ammatilliset käsityksensä eroavat ns. perinteisestä vallan vahtikoira -ajattelusta. Rocktoimittajien ja aikaisempien tutkimusten toimittajakuvan välisten erojen ja samankaltaisuuksien tulkitaan kumpuavan siitä, että toimittajat puhuvat välillä kriitikon roolista käsin ja välillä ns. tavallisen toimittajan asemasta. Kriitikkona he korostavat subjektiivisuutta ja piirteitä, jotka yleisjournalismissa tulkittaisiin eettisesti arveluttaviksi. Tavallisen toimittajan asemasta puhuessaan he ovat puolestaan lähellä muita toimittajia. Rocktoimittajan ammatti-identiteetti pohjaakin tutkimuksen mukaan sekä yleisiin journalistisiin ammatillisiin arvoihin ja käsityksiin sekä rockjournalismin sisäisiin arvoihin ja toimintatapoihin. Rockjournalismin sisäiset säännöt ja käytännöt eroavat monilta osin ns. tavallisen journalismin lainalaisuuksista. Suomalaista rockjournalismia leimaavat läheiset suhteet yleisöön, artisteihin ja musiikkiteollisuuteen, mitkä vaikuttavat myös käytännössä toimittajien ja toimitusten työhön. Tulosten perusteella rockjournalismia voisi luonnehtia lähdevetoiseksi populaarijournalismiksi. Haastattelujen perusteella rockjournalismin tehtävä on välittää populaari- ja rockmusiikkia koskevia mielipiteitä ja tietoa sekä toimia lukijoiden musiikkiharrastuksen ja -kulutuksen oppaana. Tärkeä rockjournalismin tehtävä näyttäisi myös olevan rockkulttuurin edistäminen, jolloin rockjournalismi ei ole puolueetonta raportointia vaan aktiivista rock- ja populaarikulttuurin luomista.
Description: Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
URI: http://hdl.handle.net/10138/10928
Date: 2005-03-07
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account