Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Nainen, kansalaisuus ja suomalais-saksalainen aseveljeys : Naiskansalaisuus syksyn 1941 suuressa seksuaalimoraalikeskustelussa

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.71Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/11060
Vie RefWorksiin
Title: Nainen, kansalaisuus ja suomalais-saksalainen aseveljeys : Naiskansalaisuus syksyn 1941 suuressa seksuaalimoraalikeskustelussa
Author: Leskinen, Suvi
Contributor: University of Helsinki, Political History (Department of Social Science History)
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Pro gradu -tutkielmani aiheena on suomalaisessa sanomalehdistössä jatkosodan syksynä 1941 käyty keskustelu suomalaisten naisten ja vierasmaalaisten miesten suhteista. Tarkastelemissani lehtikirjoituksissa käsiteltiin suomalaisnaisten suhteita sekä maassa oleskeleviin saksalaisiin sotilaisiin että kotirintamalle sijoitettuihin neuvostoliittolaisiin sotavankeihin. Tarkastelen tutkielmassani lehtikeskustelua naiskansalaisuuden näkökulmasta: pyrin tutkimaan sitä, miten keskustelussa määriteltiin suomalaiselle naiselle soveliaan käyttäytymisen rajoja. Marianne Junila on nimittänyt tutkimaani lehtikeskustelua omassa väitöskirjassaan "suureksi moraalikeskusteluksi". Tutkielmani johtopäätöksenä on, että keskustelun oikea nimitys olisi mielestäni "syksyn 1941 suuri seksuaalimoraalikeskustelu". Päädyn erilaiseen lopputulokseen Junilaan nähden myös keskustelun aikarajauksen suhteen. Junilan mukaan Valtion tiedoituslaitos esitti keskustelun ensimmäisen puheenvuoron heinäkuussa 1941 toimittamalla sanomalehdille nimimerkki Valentinin pakinan "Eräistä ystävällisistä naisista". Oma lopputulokseni on, ettei Valtion tiedoituslaitoksella ollut merkittävää roolia seksuaalimoraalikeskustelun käynnistämisessä. Suomalainen sensuuri kielsi keskustelun suomalaisnaisten suhteista saksalaisiin ja venäläisiin miehiin 20. marraskuuta 1941, sillä aiheella oli haitallisia vaikutuksia suomalaisten rintamamiesten mielialoihin ja suomalais-saksalaisiin asevelisuhteisiin. Keskustelijoiden näkökulmasta suuressa moraalikeskustelussa ei kuitenkaan ollut kyse saksalaisista sotilaista, vaan suomalaisten naisten käyttäytymisestä. Oman tulkintani mukaan kirjoittajien tarkoituksena ei ollut loukata saksalaisia ja vahingoittaa asevelisuhteita, vaan tämä tapahtui vahingossa. Olen pyrkinyt valitsemaan tarkastelun kohteena olevat sanomalehdet siten, että ne muodostaisivat edustavan kuvan Suomesta sekä alueellisesti että poliittisesti. Pohjoissuomalainen sanomalehdistö on vahvasti edustettuna siksi, että suomalais-saksalainen aseveljeys ilmeni selkeimmin siellä. Tarkastelen tutkielmassani yhteensä kymmenessä suomalaisessa sanomalehdessä esiintyneitä kirjoituksia. Varsinkin puoluepoliittisten sanomalehtien kohdalla oli havaittavissa selviä eroja aiheen käsittelyn suhteen. Suomen Sosialidemokraatti oli kaikista aktiivisin yksittäinen lehti kirjoittamaan vallitsevasta moraaliongelmasta, ja lehden yleisönosastolla ja pakinoissa käsiteltiin nimenomaisesti suomalaisnaisten suhteita saksalaisiin aseveljiin. Äärioikeistolainen Ajan Suunta ja oikeistolainen Uusi Suomi käsittelivät sen sijaan naisten suhteita neuvostoliittolaisiin sotavankeihin. Vaikka suomalaisnaisten kiinnostuksen kohteiksi määriteltiin eri kohteet, olivat yleisesti ottaen sanomalehdissä esiintyneet teemat ja äänenpainot yllättävän samankaltaisia. Suhteet tuomittiin ja tätä perusteltiin mm. tulevan sukupolven terveyden ja moraalin vaarantamisella. Lähes kaikissa tarkastelemissani kirjoituksissa esiintyi naisten kolmijako, jota olen nimittänyt jaoksi "hyviin, pahoihin ja parannuksen tarpeessa oleviin". Kirjoituksissa poikkeuksetta korostettiin sitä, että suurin osa suomalaisnaisista oli käyttäytynyt moitteettomasti. Heidän tuli muodostaa naisten kollektiivisen kontrollin ydinryhmä ja valvoa kanssasisariaan, jotka olivat sortuneet moraalittomaan käyttäytymiseen kansakunnan kohtalonhetkenä. Samoin kirjoittajat olivat yhtä mieltä siitä, ettei suuressa moraalikeskustelussa ollut kyse ns. paheellisista naisista; naisista, joiden moraalittomaan käyttäytymiseen ei nähty pystyttävän vaikuttamaan. Tähän ryhmään kuuluivat ainakin prostituoidut.
Description: Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
URI: http://hdl.handle.net/10138/11060
Date: 2007-12-10
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account