Rajakuntien idänpolitiikka : Lähilalueyhteistyötä Keski-Karjalan kunnissa.

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/11248
Title: Rajakuntien idänpolitiikka : Lähilalueyhteistyötä Keski-Karjalan kunnissa.
Author: Louhimies, Marianna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Science History
Date: 2008-05-30
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/11248
Thesis level: master's thesis
Discipline: Political History
Poliittinen historia
Politisk historia
Abstract: Suomella on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa. Raja on samalla EU:n ulkoraja rajoituksineen ja mahdollisuuksineen. Raja erottaa taloudellisesti ja kulttuuriltaan sekä elintasoltaan kaksi hyvin erilaista maata. Olosuhteet itärajalla ovat muuttuneet perusteellisesti runsaassa vuosikymmenessä. Neuvostoliitto hajosi ja muuttui Venäjäksi sekä Suomi tuli osaksi Euroopan unionia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä rajan läheisyys ja rajan luonteen muuttuminen suljetusta avoimeksi on merkinnyt Keski-Karjalan kunnille ja mitkä tekijät ovat edesauttaneet kanssakäymisen aloittamista suhteessa Venäjään, niin ennen EU-jäsenyyttä kuin sen aikana. Tutkimusken kohteena olivat Kesälahden, Rääkkylän, Tohmajärven ja Värtsilän kunnat ja Kiteen kaupunki. Tutkimusajanjaksona oli vuodet 1989-2002. Rajan yli tapahtuneen toiminnan edellytyksiä ja esteitä arvioitiin seuraavien ajanjaksojen näkökulmasta: Neuvostoliiton loppuvuodet (1989-1991), uuden Venäjän aika (1992-1995) ja EU ohjelmatyö. Tutkimus perustuu Keski-Karjalan kuntien rajan avautumisen hyödyntämiseen liittyviin suunnitelmiin ja muiden toimijoiden kuten Keski-Karjala kehittämis- ja tietokeskuksen (Ketin), Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja valtion aluehallintoviranomaisten panokseen niissä. Suunnitelmien toteutumista ja tuloksellisuutta arvioitiin tätä tutkimusta varten vuonna 2002 tehdyllä kuntapäättäjien haastattelulla. Tutkimus osoitti, että ystävyyskuntatoiminta aloitti aktiivisuuden Venäjän suuntaan. EU-aika toi mukanaan ohjelmaperusteisen toiminnan, joka puolestaan edellytti kuntien yhteistyön lisäämistä ja tiivistämistä. Alueellisessa yhteistyössä seutukunnista muodostui tärkeitä kokonaisuuksia, ja seutuyhteistyö nousi entistä tärkeämpään asemaan. Lähialueyhteistyöhankkeet perustuivat EU:n rahoitukseen, ja suurin osa rahoituksesta kanavoitui TE-keskusten kautta. Ensimmäisen ohjelmakauden aikana kunnat eivät vielä saaneet paljon taloudellisesti merkittävää aikaiseksi. Työ oli kuitenkin pohjan luomista tuleville vuosille. Tärkein kuntien yhteinen hanke ensimmäisellä EU-ohjelmakaudella oli Värtsilä-Niirala raja-alueyhteistyökeskus. Toisen ohjelmakauden tärkein hanke oli Karelia Gateway -rajapalvelukeskus. Kansainvälinen rajanylityspaikka Niirala-Värtsilä on ollut merkittävin kuntien yhteinen kehtittämishanke.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: ystävyyskunnat
lähialueyhteistyö
raja-alueet
raja-asemat
rajaseudut
rajayhteistyö
kunnat
Karjala
Venäjä
Suomi
1980-2000-luku


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 48.97Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record