Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

TRIPS-sopimuksen hyvinvointivaikutukset lääkepatenttien osalta ja lääkepatenttien merkitys tutkimus- ja kehitystyön kannustajana

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.76Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/11386
Vie RefWorksiin
Title: TRIPS-sopimuksen hyvinvointivaikutukset lääkepatenttien osalta ja lääkepatenttien merkitys tutkimus- ja kehitystyön kannustajana
Author: Aalto, Assi
Contributor: University of Helsinki, Department of Political Science
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Kehitysmaat sitoutuivat TRIPS-sopimuksessa vahvistamaan lääkkeiden patenttisuojansa johtavissa teollisuusmaissa vallitsevalle tasolle. Tutkielmani on kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan TRIPS-sopimuksen edellyttämien lääkepatenttien toimeenpanon vaikutuksia. Tutkielmassa tarkastellaan, minkälaisia merkityksiä TRIPS-sopimuksella on kehitysmaiden lääkepulan kannalta: mitkä ovat sopimuksen edellyttämän lääkepatenttien maailmanlaajuisen yhdenmukaistamisen hyvinvointivai-kutukset, tarjoaako sopimus etuja ja riittävästi joustonvaraa ja luoko se riittävät kannustimet harjoit-taa tutkimustyötä - myös kehitysmaille tyypillisiin sairauksiin. Talousteoriassa patenttisuojalla on vastakkaiset vaikutukset taloudelliseen hyvinvointiin. Lyhyellä aikavälillä patentit suovat monopolivoiman haltijoilleen, mikä vähentää kilpailua ja nostaa kulutta-jahintoja. Pitkällä tähtäimellä patentit kuitenkin luovat kannustimen investoida tutkimus- ja kehitys-työhön, tällöin kiinteät kustannukset saadaan katettua monopolivoittojen kautta. Lisääntyneen tut-kimustyön seurauksena kuluttajat pääsevät pitkällä aikavälillä nauttimaan parantuneen teknologian tai uusien tuotteiden muodossa syntyvistä eduista. Teollisuusmaiden mielestä patenteista aiheutuvat dynaamiset edut kumoavat niistä aiheutuvat staattiset tappiot. Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden kannat patenteista eroavat maiden intressien vuoksi merkittävästi. Suurin osa kehitysmaiden mark-kinoille päätyvistä patentoiduista lääkkeistä on kehitetty teollisuusmaissa, joten teollisuusmaat hyö-tyisivät tiukemmista patenttioikeuksista. Kehitysmaat puolestaan haluaisivat maksaa teollisuusmai-den kehittämistä lääkkeistä mahdollisimman vähän. TRIPS-sopimuksesta aiheutuvien hyvinvointivaikutusten taloustieteellisissä mallinnuksissa on huomioitu hyvinvointivaikutukset kehittyneiden maiden, kehitysmaiden ja maailman kannalta. Val-taosassa kirjallisuudessa esitetyistä patenttien hyvinvointivaikutusten tarkasteluista on päädytty sii-hen, että lyhyellä aikavälillä kehitysmaille aiheutuu patenttien toimeenpanosta tappioita. Johtopää-töstä tukevat myös empiiristen tutkimusten tulokset. TRIPS-sopimuksen mielekkyyden kannalta huolenaihetta herättävät erityisesti teoreettiset mallit, joiden mukaan patenttioikeuksien ulottaminen kehitysmaihin saattaa olla epäsuotuisaa myös maailman hyvinvoinnille. Kyseisissä malleissa ei kui-tenkaan huomioida patenttisuojauksen kansainvälisestä koordinoinnista syntyviä tehokkuusetuja. Vaikka patenttien ajatellaankin kiihdyttävän tutkimus- ja kehitystyötä, on tarpeen kyseenalaistaa niiden merkitys kehitysmaille tyypillisiin tauteihin tehoavien lääkkeiden tutkimustyön kannustaja-na. Kehitysmaiden asukkaat kärsivät trooppisista taudeista, joihin kehitettävien lääkkeiden ja rokot-teiden kehittämisen kannustamisessa patenttisuojalla voisi teoriassa olla tärkeä merkitys. Patent-tisuojan takaaminen ei kuitenkaan ole riittävä kannustin, kun huomioidaan kehitysmaiden matalat tulotasot ja pienet efektiiviset markkinat. Vaikka kehitysmaat takaisivat täyden patenttisuojan teolli-suusmaiden keksinnöille, markkinaorientoitunut tutkimussektori tuskin suuntautuisi kehitysmaille tyypillisten sairauksiin tehoavien lääkkeiden kehittämiseen. Onkin pohdittava julkisen sektorin tar-joaman rahoituksen osuutta kehitysmaita palvelevan tutkimis- ja kehitystyön kasvattamisessa. Haas-teeseen, joka liittyy vaikeuksiin saada maailman tiede- ja teknologiayhteisö puuttumaan köyhimpi-en maiden nykyisiin kansanterveydellisiin ongelmiin yleensä sekä tuberkuloosiin, malariaan ja AIDS:iin erityisesti, on esitetty ratkaisuksi erilaisten rahastojen perustamista, joilla parannettaisiin kannustinta trooppisiin tauteihin tehoavien lääkkeiden kehittämiseksi. Tutkielman keskeisimmät lähteet ovat Deardorffin (1992), Diwanin & Rodrikin (1991) ja McCal-manin (2002) mallit.
Description: Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
URI: http://hdl.handle.net/10138/11386
Date: 2005-03-07
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account