Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Viholliskuvat vastaan hiljainen tieto? : Pohdintoja suomalaisten pakolaisia ja pakolaisuutta koskevien käsitysten rakentumisesta, poliittisesta sidonnaisuudesta ja muuttumisesta sosiaalisten representaatioiden teorian, suomalaisen historiantutkimuksen, muun kirjallisen lähdeaineiston ja yhden tuoreen eduskuntakeskustelun pohjalta

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.63Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/11466
Vie RefWorksiin
Title: Viholliskuvat vastaan hiljainen tieto? : Pohdintoja suomalaisten pakolaisia ja pakolaisuutta koskevien käsitysten rakentumisesta, poliittisesta sidonnaisuudesta ja muuttumisesta sosiaalisten representaatioiden teorian, suomalaisen historiantutkimuksen, muun kirjallisen lähdeaineiston ja yhden tuoreen eduskuntakeskustelun pohjalta
Author: Jacq, Sinikka
Contributor: University of Helsinki
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti suomalaisissa poliittisissa puolueissa esiintyviä käsityksiä pakolaisista ja pakolaisuudesta ranskalaisen sosiaalipsykologin Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teorian pohjalta. Tämän ,teorian mukaan pakolaisuuden sosiaaliset representaatiot voidaan ymmärtää arkiajatteluun perustuvaksi, yhteiskunnallisissa ryhmissä sosiaalisesti tuotetuiksi, jaetuiksi ja uusinnetuiksi käsityksiksi ja teorioiksi siitä, mitä pakolaisuus on ja mikä tässä ilmiössä on olennaista. Sosiaalisten representaatioiden teoria tutkii erityisesti yksilöllisen ajattelun suhdetta yhteiskunnallisiin viiteryhmiin, niissä vakiintuneisiin ajattelutapoihin ja niiden taustalla vaikuttaviin arvoihin. Tutkimuksen marginaalinäkökulma lähteekin olettamuksesta, etteivät sen pääaineistona käytetyistä, eri puolueiden kansanedustajien tuoreista eduskuntapuheista diskurssianalyysin avulla hahmotetut pakolaiskuvat ja niiden ympärille rakentuvat representaatiot pakolaisuudesta elintasopakolaisongelmana, taloudellisena ongelmana, turvallisuusongelmana, väestöpoliittisena ongelmana tai ihrnisoikeuskysymyksenä kerro niinkään pakolaisuuden ilmiön olemuksesta kuin edustajien edustamissa puolueissa, niiden kannattajien keskuudessa ja siten suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevista ajattelutavoista ja arvoista. Erityisesti näiden representaatioiden ymmärretään kertovan arvoista ja merkityksistä, joita puolueissa liitetään erilaisuuteen ja toiseuteen, samanlaisuuteen ja ykseyteen, sekä siitä, miten puolueissa vallitsevat pakolaiskuvat sopivat niissä vallitseviin Suomi-kuviin, joita sitten selvitellään puolueiden periaateohjelrniin sisältyviä näkemyksiä ja tavoitteita tutkimalla. Koska sosiaalisten representaatioiden teoriaa kiinnostaa myös arkiajattelun ainesten, kuten tässä tapauksessa pakolaisia ja pakolaisuutta koskevien käsitysten sosiaalinen alkuperä, rakentuminen historiallisissa konteksteissa tapahtuneen ryhmien sisäisen sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena ja muuttuminen yhteiskunnallisten kontekstien myötä, tuoreesta puheaineistosta hahmottuneita pakolaiskuvia ja pakolaisuuden representaatioita on vertailtu paitsi keskenään niiden poliittisen sidonnaisuuden ja puolueittaisen vaihtelun selvittämiiseksi, myös toiseen, pääosin suomalaisten historiantutkijoiden teoksista koottuun menneisyyden pakolaistilanteita ja -keskusteluja kuvaavaan aineistoon ja siinä esiintyviin, vanhempiin kuviin. Yhteiskunnallisten kontekstien ja poliittisten ryhmien niissä saamien positioiden rekonstruoinnissa on hyödynnetty erityisesti pakolaisuustutkija Harto Hakovirran teoksia sekä sosiologi Pierre Bourdieun analysointeja yhteiskunnallisesta määrittelyvallasta. Verrattaessa molemmista aineistoista tehtyjä löydöksiä keskenään päätelmäksi muodostuu, että pakolaiset ovat jakaneet suomalaisen poliittisen kentän kautta aikojen jokseenkin selkeästi kahtia, pakolaisvastaiseen oikeistoon ja keskustaan ja pakolaismyönteiseen vasemmistoon ja pienpuolueisiin. Pakolaisista maalaillut vihollis- ja uhkakuvat ja niihin perustuvat pakolaisuusrepresentaatiot ovat syntyneet valtaapitävien ryhmien sosiaalisina tuotteina, joiden tarkoituksena on ollut niiden harjoittamasta vallankäytöstä aiheutuneiden kansallisten traumojen häivyttäminen suomalaisten mielistä. Hiljainen tieto siitä, miltä. vallankäytön kohteena oleminen ja toiseksi leimatuksi tuleminen tuntuu, auttaa silti toisia, ryhmiä torjumaan nuo vihollis- ja uhkakuvat ja näkemään pakolaiset vertaisinaan ihmisinä.
Description: Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
URI: http://hdl.handle.net/10138/11466
Date: 1999-11-01
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account