Suomen ja Portugalin kehitysyhteistyön eurooppalaistuminen – Vertaileva tutkimus Euroopan unionin vaikutuksista kahden jäsenmaan julkiseen kehitysyhteistyöhön ja -politiikkaan

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/11497
Title: Suomen ja Portugalin kehitysyhteistyön eurooppalaistuminen – Vertaileva tutkimus Euroopan unionin vaikutuksista kahden jäsenmaan julkiseen kehitysyhteistyöhön ja -politiikkaan
Author: Luomi, Mari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Date: 2006-03-06
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/11497
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkimus käsittelee kahden Euroopan unionin (EU) pienen jäsenvaltion, Suomen ja Portugalin, julkisen kehitysyhteistyön ja kehitysyhteistyöpolitiikan eurooppalaistumista. Eurooppalaistuminen määritellään Euroopan unionin politiikkojen, instituutioiden, arvojen, normien ja käytäntöjen vaikutuksiksi kansallisella tasolla. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, 1) miten EU ja Euroopan yhteisö (EY) ovat vaikuttaneet tutkimuskohteisiin, 2) miksi vaikutukset ovat havaitunlaisia ja 3) onko eurooppalaistumista todella tapahtunut. Tutkimuskohteita tarkastellaan aiemman eurooppalaistumistutkimuksen muodostamassa teoreettisessa viitekehyksessä, mutta myös laajemmin osana ulkopolitiikkaa ja laajentunutta turvallisuuskäsitystä. Eurooppalaistuminen ilmiönä sisältää myös sisäänrakennetun oletuksen siitä, että Euroopan unioni vaikuttaa, minkä vuoksi tutkimuksessa arvioidaan myös tämän "eurooppalaistumisen perushypoteesin" paikkansapitävyyttä. Tutkimusongelma on kaksiosainen: Miten eurooppalaistuminen ilmenee ja miksi se ilmenee eri tavoin Suomen ja Portugalin kehitysyhteistyössä? Ensimmäiseen kysymykseen pyritään vastaamaan kuvailevalla tutkimusotteella luvussa 5. Luvussa 6 konstruoidaan varovainen yritys selittää havaittua eurooppalaistumista neljän muun ulkoisen selittävän tekijän avulla. Tutkimusmetodina käytetään vertailevaa politiikantutkimusta. Eurooppalaistuminen ilmiönä hahmotetaan muuttuja-ajattelun avulla, top–down-näkökulmasta. Asetelma vaatii muiden mahdollisten selittävien tekijöiden huomioimista, jotta todelliset kausaalisuhteet saataisiin esille. Tämän lisäksi käytetään kontrafaktuaalista päättelyä parantamaan tutkimuksen sisäistä validiteettia. Varsinainen tutkimusaineisto koostuu pääosin Suomen ja Portugalin julkisen kehitysyhteistyön virallisista asiakirjoista: linjauksista, raporteista, vuosikertomuksista, lausunnoista ja selvityksistä sekä tutkimuksista ja tilastoista. Aineiston tarkastelu rajataan ajallisesti kummankin maan koko EY/EU-jäsenyysaikaan ja muutamaan sitä edeltävään vuoteen. Tutkimuskohteissa havaitaan Euroopan unionin vaikutuksia, jotka kuitenkin ovat suurelta osin erityyppisiä. Eniten eurooppalaistumista havaitaan tapahtuneen jäsenyyttä edeltävinä ja heti sen jälkeisinä vuosina. Kehitysyhteistyön alueista eniten vaikutuksia löydetään rahoituksesta ja monenkeskisestä yhteistyöstä. Vähiten EU/EY on vaikuttanut kahdenväliseen yhteistyöhön ja kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Myös kehitysyhteistyöhallinnossa ja kansalaisjärjestöjen asemassa havaitaan eurooppalaistumista. Tutkimuksessa myös esitetään, että muut selittävät tekijät osin selittävät ja ehdollistavat sitä, miten eurooppalaistuminen ilmenee tutkimuskohteissa. Kehitysyhteistyön muutosta ja muuttumattomuutta EU-jäsenyyden ajalla Suomessa ja Portugalissa selittäviksi ulkoisiksi tekijöiksi nostetaan EU:n lisäksi kehitysajattelun globalisaatio, kylmän sodan päättyminen, viiteryhmät ja siirtomaavaltatausta. Kyseisten tekijöiden tarkastelu yhdessä kontrafaktuaalisen päättelyn kanssa antaa myös vahvoja viitteitä siitä, että eurooppalaistumista on tapahtunut, jolloin eurooppalaistumisen perushypoteesi jää voimaan.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: kehitysyhteistyö
Suomi
Portugali
kehitysmaapolitiikka
Euroopan unioni
eurooppalaisuus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.23Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record