"Chilen kansan puolesta!" : Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön Chile-solidaarisuus vuosina 1973-1976

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/11553
Title: "Chilen kansan puolesta!" : Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön Chile-solidaarisuus vuosina 1973-1976
Author: Leppänen, Johanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Science History
Date: 2004-10-08
URI: http://hdl.handle.net/10138/11553
Thesis level: master's thesis
Abstract: Vuonna 1973 suoritettiin Chilessä vallankaappaus, jonka yhteydessä demokraattisesti valittu sosialistipresidentti Salvador Allende sai surmansa. Allenden johtama chileläisen vasemmiston yhtenäisrintama oli edustanut maailman vasemmistolle työväenliikkeen yhteistyön mahdollisuuksia ja oikeiston suorittama vallankaappaus nostattikin maailmalla vastalauseiden myrskyn ja laajan kansainvälisen solidaarisuusliikkeen. Myös Suomessa lähti liikkeelle kansainvälisessäkin mittakaavassa laaja solidaarisuustoiminta, joka korosti työväenliikkeen yhteistyötä kansainvälisen imperialismin uhkaa vastaan. Tutkimukseni mielenkiinto kohdistuu nimenomaan työväenliikkeen kansainvälisen solidaarisuuden ideaan, jota olen lähtenyt tarkastelemaan suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen, tarkemmin SAK:n näkökulmasta, Chilen tapahtumien viitekehyksessä. Pääasiallisena tutkimusmateriaalinani on ollut Ammattiyhdistysarkistossa sijaitseva SAK:n materiaali, sillä tutkimusta suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisyydestä on vähäisesti. Olen pyrkinyt hahmottelemaan SAK:n solidaarisuustoimintaa ja erityisesti toiminnan taustalla vaikuttaneita maailmankuvia. Vastikään eheytynyt SAK joutui 1970-luvun alussa määrittelemään uudestaan kansainvälisyyttään, solidaarisuusajatteluaan ja -toimintaansa ja suhdettaan rauhantyöhön, jotka kaikki liittyivät kiinteästi Chile-solidaarisuuteen. Näiden käsitteiden määrittäminen onkin olennainen osa tutkimustani. Kansainvälispoliittisesti Chile-solidaarisuuden aikaan toimittiin yhä kylmän sodan viitekehyksessä, vaikka elettiinkin liennytyksen myötätuulessa. Itä–länsi -ristiriidat heikensivät kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen yhteistyön mahdollisuuksia – kansainvälisessä Chile-solidaarisuustoiminnassa korostui ammattiyhdistysinternationaalien VAKL:n ja MAL:n valtapeli. Itä–länsi -jako vaikeutti myös kotimaisen työväenliikkeen yhteistyön mahdollisuuksia. Neuvostoliiton tunkeutumisesta Tšekkoslovakiaan vuonna 1968 liikkeelle lähtenyt hajaannus SKP:ssä vaikutti vahvasti SAK:n kotimaisen Chile-solidaarisuustoiminnan taustalla. SKP:n hajaannus vaikeutti erityisesti SAK:n suhteita Suomen Rauhanpuolustajiin ja Suomi-Chile -seuraan. Chile-solidaarisuudesta muodostuikin monissa yhteyksissä suomalaisen vasemmiston sisäinen valtapeli pikemmin kuin yhteistyön luoja. 1960-luvun vasemmistolainen liikehdintä, entisten siirtomaiden vapaustaistelut ja 1970-luvun kansainvälistymiskehitys vaikuttivat osaltaan siihen, että työväenliikkeen kansainvälinen solidaarisuus sai uusia muotoja. YK:n piirissä syntyneen uuden kansainvälisen talousjärjestyksen tunnelmissa ryhdyttiin keskustelemaan tasa-arvoisemman maailmantalouden rakenteen puolesta ja solidaarisuudesta sorrettuja kehitysmaita kohtaan. Erityisesti Andre Gunder Frankin tunnetuksi tekemät kriittiset kehitysteoriat heijastelivat uudenlaista tietoisuutta maailman keskinäisriippuvuudesta ja kolmannen maailman kehitysongelmista. Kriittiset kehitysteoriat, erityisesti uusmarxilaiset riippuvuusteoriat soveltuivat hyvin työväenliikkeen maailmankuvaan ja ne liittyivät vahvasti myös Chilen tapaukseen. Frank oli vaikuttanut Allenden hallituksessa ja Allenden poliittinen retoriikka sisälsikin paljon riippuvuusteoreettista ideologiaa, jolla pyrittiin tukemaan vaateita tasa-arvoisemmasta taloudellisesta järjestelmästä ja poliittisesta ja taloudellisesta suvereniteetista. Talouden kansainvälistymisen myötä nousi esiin myös monikansallisten suuryhtiöiden uhka maailman työläisten hyvinvoinnille. Uhkan edessä korostettiin yhteistyötä ja solidaarisuutta erityisesti kehitysmaita kohtaan, joissa suuryhtiöt tekivät eniten tuhojaan. Yhdysvaltojen omistamien kupariyhtiöiden imperialistinen riisto Chilessä nähtiin tästä varoittavana esimerkkinä. Kansainvälistymiskehityksen edessä kansainvälisen yhteistyön koettiin olevan jopa elinehto työväenliikkeelle, mutta käytännössä yhteistyö kohtasi kuitenkin suuria vaikeuksia.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: työväenliike
ammattiyhdistysliike
SAK
kansainvälisyys
Chile – 1970-luku – solidaarisuus
kolmas maailma - kehitysteoriat
Discipline: Political History
Poliittinen historia
Politisk historia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.59Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record