"Tytär Suomen joukkohon harmajaan" : Pikkulottatoiminta suojeluskuntaliikkeen kasvatustyössä

Abstract

Lotta-Svärd yhdistyksen kutsuminen valkoisen Suomen naisjärjestöksi tai suojeluskuntien sisarjärjestöksi on osuva: lottajärjestö rakensi aatemaailmansa - veljesjärjestönsä tavoin sisällissodan voittajien hengessä. Järestöjen harjoittama maanpuolustustyö oli "kodin, uskonnon ja isänmaan" puolustamista, arvojen, jotka olivat valkoisen Suomen aatemaailman kulmakiviä. Tutkielmassa tarkastellaan ensinnäkin Lotta-Svärd yhdistyksen aatemaailmaa osana laajempaa kokonaisuutta, valkoisen Suomen ideologiaa. Se tarkoittaa paitsi sisällissodan voittajien ideologian tarkastelua yleisemmällä tasolla, myös valkoisen Suomen naisihanteen määrittelyä. Lotta-Svärd yhdistyksen aloittamalla nuorisokasvatuksella, pikkulottatoiminnalla, on tutkielmassa keskeinen asema. Pikkulottatoiminta toimiikin tässä eräänlaisena välineenä, käytännön esimerkkinä koko suojeluskuntalaisen aatemaailman tarkasteluun. Tyttötyö ei ollut vain suojeluskuntalaista kasvatustyötä, vaan se oli myös tyttöjen kasvatusta. Tyttötoiminnan tarkastelu kertoo järjestön luonteesta olennaisen: millainen on sen taustalla oleva ideologia, miten siihen tyttöjä kasvatettiin ja millaisia naisia valkoinen Suomi halusi tyttäristään kasvattaa. Tutkielmassa tarkastellaan myös järjestön suunnitelmia ja odotuksia tyttötyön varalle. Järjestön piirissä odotettiin ensinnäkin pikkulottatoiminnan varmistavan järjestön jatkuvuuden ja valmentavan tyttöjä tuleviin lottatehtäviinsä. Mutta tyttotyön uskottiin muodostuvan myös jonkinlaiseksi sillaksi sisällissodan kahtiajakaman kansan välille - ja siten vähentävän "epäisänmaallisia" koteja ja suojeluskuntalaista aatetta. Tyttötyön uskottiin osaltaan toteuttavan valkoisen Suomen toivetta yhdestä ja yhtenäisestä - ja valkoisesta - kansasta. Tutkielmassa ilmenee, mäen pikkulottatoiminta heijasteli sisällissodan voittajien aatemaailmaa. Vapaussota ja valkoinen vapaussotatulkinta olivat tyttöosastoissakin näkyvästi esillä. Tyttöjä kasvatettiin samalla valkoisen Suomen määrittelemään naisihanteeseen. Aatetta siirrettiin tuleville sukupolville mm. satujen ja tarinoiden avulla. Vaikka pikkulottatoiminta leikkeineen ja leireineen oli tyttöosaston jäsenille ennenkaikkea hauskaa yhdessäoloa, oli aate kuitenkin tyttöosaston toiminnassa vahvasti mukana. Suuri osa Lotta-Svärd yhdistyksen aatteesta ei ollut kuitenkaan mitenkään ainutlaatuista. Kuten tutkielmasta käy ilmi, monet lottajärjestön peräänkuuluttamat ihanteet ja kasvatustavoitteet olivat aikakaudelle tyypillisiä ja löytyvät monista muistakin järjestöistä. Omintakeista Lotta-Svärd yhdistykselle oli lähinnä sen näkyvä sitoutuminen maanpuolustustyöhön. Lähteinä on käytetty - aikaisemman tutkimuksen ohella - ensisijaisesti Sota-arkistossa sijaitsevia Lotta-Svärd yhdistyksen asiakirjoja, järjestön omia julkaisuja, mm. Lotta-Svärd - ja Pikkulotta - lehtiä