Yhdysvaltojen suhde kansainvälisen rikosoikeuden institutionalisointiin : Erityisessä tarkastelussa kansainvälinen rikostuomioistuin

Abstract

Kansainvälinen rikostuomioistuin perustettiin Rooman perussäännöllä vuonna 1998. Perussääntö astui voimaan 2002. Kansainvälinen rikostuomioistuin on tähän mennessä pisimmälle kehittynyt kansainvälisen rikosoikeuden instituutio, jonka perustaminen ja toiminta on herättänyt paljon keskustelua kansainvälisen politiikan sekä kansainvälisen oikeuden tutkijoiden parissa. Erityisesti tuomioistuimen toimivallan laajuus on ollut kiistelyn kohteena. Kansainvälistä rikostuomioistuinta voidaan pitää esimerkkitapauksena kansainvälisestä yhteistyöstä, sen haasteista ja vaikeuksista. Tässä tutkimuksessa tätä yhteistyötä tarkastellaan neoliberaalin institutionalismin ja kosmopolitismin teorioiden avulla pyrkien selittämään, miksi kansainvälistä yhteistyötä tapahtuu. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan Yhdysvaltojen suhdetta kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Yhdysvaltojen asema maailman ainoana suurvaltana tarkoittaa, että sen suhtautumisella on suuri vaikutus kansainvälisten instituutioiden toimintaan sekä muihin valtioihin. Yhdysvallat on suhtautunut kansainväliseen rikostuomioistuimeen hyvin kielteisesti, mikä on näkynyt sekä puheiden että toiminnan tasolla. Tutkimuksen aineistona käytettävistä Yhdysvaltojen presidenttien State of the Union -puheista ja American Servicemembers' Protection Act -laista sekä siihen liittyvistä kahdenvälisistä immuniteettisopimuksista on nähtävissä, että Yhdysvaltojen vastustus on ollut voimakasta. Tämä vastustus on myös johtanut toimintaan, joka vaikuttaa suuresti sekä kansainvälisen rikostuomioistuimen toimintaan että muiden valtioiden politiikkaan. Yhdysvaltojen pyrkimyksenä on suostutella ja tarvittaessa painostaa muita valtioita siten, että Yhdysvaltojen kansalaiset eivät joutuisi tuomittaviksi kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Tutkimuksen tulokset eivät vahvista toista teorioista lainkaan ja toisekin vain osittain. Yhdysvaltojen vastustus ei selity lainkaan kosmopolitismin teorian avulla, mutta neoliberaali institutionalismi pystyy selittämään ainakin joitakin Yhdysvaltojen vastustuksen elementtejä, vaikka sen selitysvoima jääkin paikoin vähäiseksi. Parhaiten Yhdysvaltojen vastustusta näyttää selittävän amerikkalaisen erityislaatuisuuden ideologia, jolla Yhdysvaltojen jäämistä kansainvälisen rikosoikeudellisen yhteistyön ulkopuolelle pystytään selittämään.