Partnerskap - från princip till praktik : En jämförande studie i hur partnerskapsprincipen tolkats i praktiken i ett regionalt strukturfondsprogram i Sverige och i Finland

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/11784
Title: Partnerskap - från princip till praktik : En jämförande studie i hur partnerskapsprincipen tolkats i praktiken i ett regionalt strukturfondsprogram i Sverige och i Finland
Author: Grönqvist, Mikaela
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Date: 2002-01-08
Language: sv
URI: http://hdl.handle.net/10138/11784
Thesis level: master's thesis
Abstract: Partnerskapsprincipen är en av fyra grundläggande principer som styr arbetet med EU:s strukturfondsprogram. Man strävar efter att genom partnerskap skapa ett bredare engagemang hos olika regionala aktörer för regional utveckling för att sålunda uppnå bättre förutsättningar för tillväxt. Avhandlingen analyserar vilken innebörd och tolkning partnerskapsprincipen fick i två regionala strukturfondsområden, Gävleborg i Sverige och Södra Österbotten i Finland, genom att granska vilka aktörer som var involverade i de olika programskedena. Som främsta källa för analysen ligger för ändamålet insamlat kvalitativt intervjumaterial från bägge områdena. Skillnader mellan länderna vad berör den regionala förvaltningen var en av orsakerna till de olika lösningarna för programmens administration. Även förvaltningstraditioner och politiska styrmodeller påverkade de lösningar man valde för att styra programmet. De nationella reglerna och de modeller hur man traditionellt skött utvecklingspolitiken, både regionalt och nationellt, styrde i hög grad hur deltagandet i strukturfondsprogrammen kom att se ut och vilka aktörer som överhuvudtaget fick några roller i programmets genomförande. Strukturfondsprogrammen i de båda områdena kom att domineras av de regionala aktörer som från förut hade en tilldelad position inom den regionala utvecklingen. Även om partnerskapsprincipen strävar efter att få den privata och den ideella sektorn engagerade i programmet och i dess beslutsforum visar resultaten att de offentliga aktörerna hade den överlägset största rollen - de skapade flest projekt, finansierade dem och beslutade över EU-finansieringen. Samarbetet i partnerskapsforumen berörde ofta endast de offentliga myndigheterna. Dialogen med de andra sektorerna i samhället var fåordig. Analysen visar även på hinder som gjorde att en del, främst mindre aktörer, fann det svårt att delta - arbetet kring strukturfonderna formades mycket till en egen värld och för att kunna delta i denna inre krets krävdes en hel del specialkunskap kring terminologin och kring regelsystemet och projektadministrationen. Detta fjärmade lätt nya potentiella aktörer från att delta. De största skillnaderna i frågan om deltagande mellan de båda områdena var att kommunerna i Gävleborg i Sverige hade en större roll i programmen i jämförelse med samkommunerna i Finland - i Södra Österbotten däremot var en större mängd olika organisationer, inte nödvändigtvis offentliga, engagerade i skapandet av projekt.Kumppanuusperiaate on yksi neljästä EU:n rakennerahastojen perusperiaatteesta. Kumppanuudella pyritään sitomaan laajasti erilaiset alueelliset toimijat alueelliseen kehitykseen ja luomaan siten alueelle parempia kasvuedellytyksiä. Tutkielma analysoi kumppanuusperiaatteen tulkintaa kahdessa alueellisessa rakennerahasto-ohjelmassa, Gävleborgissa Ruotsissa ja Suomen Etelä-Pohjanmaalla tarkastelemalla, mitkä toimijat osallistuivat ohjelman eri vaiheisiin. Primääriaineistona on käytetty molemmilla alueilla tehtyjä laadullisia haastatteluja. Aluehallinnolliset eroavuudet maiden välillä selittävät joitakin ohjelmaan liittyviä erilaisia hallinnollisia ratkaisuja. Myös hallintoperinteet ja poliittiset ohjauskeinot vaikuttivat siihen, miten ohjelmaa päädyttiin hallinnoimaan. Kansalliset säädökset ja perinteiset toimintatavat siitä, miten kehityspolitiikkaa on hoidettu, alueellisella ja kansallisella tasolla, määräsivät enimmiltä osin myös osallistumista rakennerahasto-ohjelmiin, ja sitä mitkä toimijat ylipäätään saivat osan ohjelman toteuttamisessa. Rakennerahasto-ohjelmia molemmilla alueilla hallitsivat ne alueelliset toimijat joilla oli jo aikaisemmin määrätty asema alueellisessa kehityksessä. Vaikka kumppanuusperiaate nimenomaan pyrkii saamaan yksityisen ja kolmannen sektorin osallistumaan ohjelmaan ja sen päätöselimiin, tulokset kuitenkin osoittavat että julkisilla toimijoilla oli ylivoimaisesti suurin rooli: Ne tuottivat eniten hankkeita, rahoittivat niitä ja päättivät EU-rahoituksesta. Yhteistyö kumppanuuselimissä koski usein vain viranomaisia. Vuoropuhelu muiden yhteiskunnan sektorien kanssa oli vähäistä. Analyysi tuo esiin myös esteitä, joiden seurauksena monet, varsinkin pienemmät toimijat, pitivät osallistumista vaikeana: Työ rakennerahasto-ohjelmien ympärillä muodostui omaksi maailmakseen ja voidakseen päästä osaksi tätä sisäpiiriä vaadittiin toimijoilta paljon eritysosaamista terminologiasta ja rahastojen säädöksistä. Tämä etäännytti uusia toimijoita osallistumasta. Suurimmat eroavuudet osallistumiseen molempien alueiden välillä olivat Gävleborgin kuntien huomattavasti suurempi rooli ohjelmassa verrattuna suomalaisiin seutukuntiin - Etelä-Pohjanmaalla toisaalta suurempi määrä eri organisaatioita otti osaa hankkeistamiseen.The partnership principle is one of four basic principles that governs work with the EU Structural Funds. The principle is supposed to foster a greater involvement of different regional actors in the regional development. This involvement in turn is expected to improve the conditions for growth in the region. This is an analysis of the interpretation of the partnership principle in two regions that belonged to a Regional Objective during the years 1995-1999 - Gävleborg in Sweden and South Ostrobothnia in Finland. This is studied through an examination of the actors involved in each different phase of the programme. The analysis is based on qualitative interviews performed in both regions. Differences between the countries regarding their regional governance explain some of the different solutions to administrate the programme. Traditions and policies of governance also influenced how the programme was to be implemented. The national rules and regulations and the traditional practices on both national and regional level how to deal with issues regarding development policy largely affected participation in the Regional Objective programme and also determined to a great extent which actors got a role in the implementation of the programme. The programmes in both regions were to be dominated by the regional actors that already previously had a given position in the regional development sphere. Even though the partnership principle especially strives for the involvement of the private and the third sector in the programme the public sector actors had by far the largest part - they created most projects, financed these and also decided on the EU-financing. The co-operation in the partnership forums mostly only concerned the public authorities and the dialogue with the other sectors of society was laconic. The analysis also points at some obstacles that serve as explanations why some, especially smaller actors, found it difficult to participate. The work concerning the Structural Funds developed to a large degree into a world of its own and to be able to take part in this inner circle a great deal of specialist knowledge of terminology and of the regulations of the Funds was required. This distanced potential actors from participating in the programme. The greatest differences concerning participation between the two regions were that the municipalities in Gävleborg in Sweden had a much larger role in the programme in comparison with the sub-regions in Finland - in South Ostrobothnia, on the other hand, a larger number of different organisations, not necessarily public ones, were involved in the creating of projects.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: strukturfonder
partnerskap
partnerskapsprincipen
regional utveckling
regionalförvaltning
deltagande
rakennerahasto
kumppanuus
kumppanuusperiaate
alueellinen kehitys
aluehallinto
osallistuminen
Structural Funds
partnership
partnership principle
regional development
regional government
participation


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract_sv.pdf 49.03Kb PDF View/Open
abstract_fi.pdf 48.93Kb PDF View/Open
abstract_en.pdf 48.99Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record