Valtion rakenne ja sen muutos Riau-Johorin valtiossa 1700 -luvun Riaun saaristossa

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/11875
Julkaisun nimi: Valtion rakenne ja sen muutos Riau-Johorin valtiossa 1700 -luvun Riaun saaristossa
Tekijä: Mölkänen, Jenni
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Sosiaali- ja kulttuuriantropologia (Sosiologian laitos)
Opinnäytteen taso: Pro gradu
Tiivistelmä: Tutkimus käsittelee Melakan salmella sijaitsevan Riau-Johorin malajivaltiota ja sen valtiollsta rakennetta 1700 – luvulla. Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, että malajivaltiossa oli rakenne, joka oli muotoutunut paikallisen kulttuurin ja historiallisten prosessien konjunktuurissa.Taustana pohdinnalle ovat eurooppalaisten huomiot malajivaltiosta. Eurooppaliset luonnehtivat valtiota kaoottiseksi, ikään kuin se ei olisi ”kenenkään vallan alaisuudessa” (Barnard 2003, 1), ja paikalliset päälliköt vaikuttivat enemmän ”vangeilta kuin hallitsijoilta” (Andaya 1975, 131).Lisäksi työ huomioi valtion rakenteen muutoksen, kun laajatympäri Indonesian saaristoa levittäytynyt bugis -siirtolaisuus alkaa. Työn aineisto on Hänen Majesteettinsa murhan kuvaus. Hallitsijan murha oli malajimaailmassa ultimaattisin rikos, mitä alamaiset saattoivat tehdä. Murha merkitsi niin paikallisissa kuin laajemissa rakenteissa tapahtuvia muutoksia. Erityistä huomiota työssä kiinnitetään malajien historiallisiin narratiiveihin, joiden avulla he pitävät yllä käsitystään hallitsijasta ja valtiosta. Keskeisiä käsityksiä malajeille ovat hallitsijan karisma (daulat) sekä uskollisuuden vaade hallitsijaa kohtaan. Lisäksi valtio jakautuu meren ja maan ihmisiin, ja näiden kolmen suhteessa on olemassa malajilainen valtio. Bugis- migraatiot alkavat Etelä-Sulawesillä 1600 -luvun lopulla. Bugisit muuttavat Melakan salmelle ja integroituvat paikallisiin yhteiskuntiin taistelutaitojensa avulla. Rakenteen tarkastelusta selviää, että kun malajivaltiossa sodan elementti on sijainnut valtion rajoilla, on se bugisien myötä valtion keskuksessa. Bugisien hallintotapa, sillä hetkellä on malajien rakenteelle käänteinen. Kuitenkin tutkielmassa käy selville, että bugisien integraatioita toisiin hallintoihin ja niiden merkittävien positioiden ottamista ei voida selittää vain bugisien taistelutaidoilla. Taustalla vaikuttavat Etelä-Sulawesin tapahtumat sekä käsitys bugiseille merkittävästä kunnian ja häpeän puolustamisesta.
Kuvaus: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
URI: http://hdl.handle.net/10138/11875
Päiväys: 2008-05-12
Avainsanat: historia
Indonesia
valtio
malajit
henkirikokset


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
abstract.pdf 48.78KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot