Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Ympäristönmuutosta haitaksi asti : työläisten kokemuksia ympäristönmuutoksista Suomessa 1930–1990

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.58Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/11885
Vie RefWorksiin
Title: Ympäristönmuutosta haitaksi asti : työläisten kokemuksia ympäristönmuutoksista Suomessa 1930–1990
Author: Karreinen, Lari
Contributor: University of Helsinki, Economic and Social History (Department of Social Science History)
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Tutkielma käsittelee työläisten kokemuksia Suomessa 1930–1990-lukujen välillä tapahtuneista ympäristönmuutoksista. Aineistona on vuosina 2003–2004 järjestetty Ympäristön kasvot -muistitietokeruu. Sen 221 ympäristömuistelusta valitsin sisällön monipuolisuuden ja keskinäisten erojen perusteella 25 muistelua. Valitut muistelijat olivat syntyneet vuosien 1931–1980 välillä ja heistä on 15 miehiä ja 10 naisia. Tutkimuskysymyksenäni on, miten teollistumisen aiheuttama ympäristönmuutos vaikutti tutkittujen työläisten elämään arjessa ja vapaa-aikana. Ympäristöhistoriantutkimukseen on kaivattu yksilö- ja luokkanäkökulmaa. Oma tutkimukseni vastaa tähän ja kokoaa ensi kertaa yhteen laajasti kokemuksia Suomessa 1900-luvulla tapahtuneista ympäristönmuutoksista. Tutkimuksessa käsittelin muistitietoa grounded theoryn menetelmin käyttäen työvälineenä Atlas/ti -ohjelmaa. Muistitieto yleensä ja muistelu ympäristönmuutoksista muodostuvat omista kokemuksista, mutta siihen vaikuttavat lisäksi yhteiskunnassa käyty keskustelu ja yleiset asenteet. Muisteluissa oli monipuolista, eri aistihavaintoihin perustuvaa kerrontaa paikallisen ympäristön tilasta, jonka nimesin paikalliseksi ympäristötietoudeksi. Teollistumisen aiheuttamat ympäristönmuutokset rajoittivat työväestön toimintamahdollisuuksia ja aiheuttivat monenlaisia haittoja arjen- ja vapaa-ajan ympäristöissä. Tehtaiden hajut, melu ja ilmansaasteet heikensivät arjen ympäristöjen viihtyvyyttä, aiheuttivat lisätyötä, aineellisia vahinkoja sekä terveyshaittoja. Pahin ajankohta oli 1960- ja 1970-lukujen tienoilla, jonka jälkeen ympäristön tila on parantunut. Melun ja jätteiden haittojen koettiin koko ajan lisääntyneen. Vapaa-ajan ympäristöistä vesistöt muuttuivat haiseviksi ja epämiellyttävän näköisiksi. Uiminen, kalastus ja muu vesistön käyttö vähenivät tai jopa loppuivat kokonaan joksikin aikaa, mutta ovat palautuneet vesistöjen puhdistuttua. Luonnontilaiset metsät ja suot lähes katosivat. Uudet hakkuumenetelmät, metsäautotiet ja ojitus vaikeuttivat liikkumista, pienensivät marjasatoja ja heikensivät yleisesti näiden ympäristöjen virkistysarvoa. Tutkimukseni päätulos on teoria siitä, miksi suurin osa arjen- ja vapaa-ajanympäristön muutoksista kärsineistä muistelijoista sopeutui hiljaa ja vain neljä muistelijaa toimi haittojen vähentämiseksi. Sopeutumista edistivät riippuvuus työpaikasta, sotien jälkeinen alhainen elintaso sekä teollistumista ja työpaikkoja korostava, ympäristöongelmat sivuuttava ilmapiiri. Toimintaan johtaneissa tapauksissa keskeisimpinä tekijöinä olivat ympäristöasenteiden muutos, viranomaistoiminnan kehittyminen, asiantuntijuus, yhteisön tuki ja ympäristöhaitan paikallinen aiheuttaja. Tutkielmassa arvostellaan yleistä näkemystä ympäristötietoisuuden ja toiminnan alkamisesta vasta 1960-luvun jälkeen, sillä jo 1900-luvun alkupuolella kansalaiset toimivat ympäristöongelmien vähentämiseksi. Teollistumisen aiheuttamat haitat on tärkeää tunnustaa. Muistitieto osoittautui hedelmälliseksi ympäristöhistorian lähteeksi, jonka avulla ympäristönsuojelun saavutukset ja niihin liittynyt kansalaistoiminta saadaan näkyviin. Lisäksi tulokset rohkaisevat paikallisen ympäristötietouden käyttöön ympäristövaikutusten arvioinnissa, mikä parantaisi niiden kattavuutta ympäristön-, talouden- ja sosiaalisen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Description: Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
URI: http://hdl.handle.net/10138/11885
Date: 2006-09-11
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account