Ulkopolitiikan sivuraiteella - Kehitysyhteistyön ja ulkopolitiikan aktivoituminen 1970-luvun alussa: tarkastelukohteena kansainvälisen kehitysyhteistyön periaateohjelma 1974

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/11998
Title: Ulkopolitiikan sivuraiteella - Kehitysyhteistyön ja ulkopolitiikan aktivoituminen 1970-luvun alussa: tarkastelukohteena kansainvälisen kehitysyhteistyön periaateohjelma 1974
Author: Savolainen, Suvi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Science History
Date: 2003-04-02
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/11998
Thesis level: master's thesis
Discipline: Political History
Poliittinen historia
Politisk historia
Abstract: Tutkielma käsittelee sitä, miten kehitysyhteistyöasioissa aktivoituminen kulki käsi kädessä Suomen muun ulkopolitiikan aktivoitumisen kanssa, mitkä tekijät ulkopolitiikassa liittyivät lähimpinä kehitysyhteistyöhön ja miten näillä ulkopoliittisilla syillä perusteltiin kehitysyhteistyötoimintaa 1960- ja 1970-luvuilla. Erityisenä tarkastelukohteena on vuonna 1974 hyväksytty hallituksen kansainvälisen kehitysyhteistyön periaateohjelma. Sen tekoprosessin ja vastaanoton kautta on myös selvitetty sitä, miten tärkeänä kehitysyhteistyötä pidettiin Suomen ulkopolitiikassa. Lähteinä tutkielmassa on käytetty ensisijaisesti kehitysyhteistyötä ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa käsittelevää kirjallisuutta, artikkeleita ja komiteanmietintöjä. Lisäksi on käytetty Ulkoministeriön arkiston, Eduskunnan arkiston ja Työväen arkiston materiaalia. Periaateohjelma valmisteltiin keväällä 1974 ulkoministeriön kehitysyhteistyöosastolla. Osaston tukena neuvoa-antavassa asemassa toimi kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta, joka oli nimetty poliittisin perustein ja vastasi siten eduskunnan voimasuhteita. YK:sta ja Pohjoismaista saatiin vaikutteita ohjelmaan, jonka esimerkkinä oli YK:n vuonna 1970 julkaisema kansainvälinen kehitysstrategia. Kehitysyhteistyön aktivoimista vastustettiin ensisijaisesti taloudellisilla perusteilla, kasvattamista taas kannattettiin ulkopoliittisilla syillä. Kannattajat olivat sitä mieltä, että Suomen asema YK:n jäsenenä, Pohjoismaana ja kehittyneenä maana vaati kehitysyhteistyötoiminnan aktivoimista. Tosipaikan tullessa vastustajien syyt painoivat vaakakupissa enemmän. Kovin vakavasti periaateohjelmaa ja kehitysyhteistyötä ei hallituksessa otettu. Myöskään presidentti Kekkosen tärkeysjärjestyksessä kehitysyhteistyö ei noussut korkealle. Suomen tekemä kehitysyhteistyö sai alkunsa YK:n ja pohjoismaisen yhteistyön kautta tulleista vaikutteista 1960-luvun alussa. Kehitysyhteistyöhön osallistumalla Suomi halusi tukea YK:ta poliittisesti ja saada siten vahvistusta ulkopolitiikalleen, jossa YK:lla oli tärkeä asema. YK:n kehitysmaapoliittisia linjauksia seurattiin Suomessa hyvin tarkasti, niistä poikettiin vain määrärahatavoitteen kohdalla. Suomi ei halunnut lyödä lukkoon YK:n asettaman 0,7 %:n bruttokansantuoteosuuden saavuttamisaikataulua. Tämä heikensi kuvaa Suomesta Pohjoismaana, koska muut pohjoismaat olivat määrärahoissa ja toiminnassa Suomea edellä. Kehitysyhteistyön kasvattamiseen vaikuttivat paljon Suomen ulkopolitiikassa ja YK:ssa 1960-luvulla tapahtuneet muutokset. YK sai uusia jäseniä ja muuttui toisen maailmansodan voittajavaltioiden järjestöstä yleismaailmallisemmaksi järjestöksi. Suomi alkoi 1960-luvun puolivälissä muuttaa passiivista, ulkopoliittisen kriisin torjumiseen tähdännyttä ulkopolitiikkaansa aktiivisemmaksi. Kehitysyhteistyöhön osallistumalla tuettiin Suomen ulkopoliittista kuvaa ja muita ulkopoliittisia tavoitteita aina aktiivisesta YK-poliitiikasta ETYK:iin. YK sai uusia jäseniä ja muuttui toisen maailmansodan voittajavaltioiden järjestöstä yleismaailmallisemmaksi järjestöksi. Suomi-kuvalla oli suuri merkitys kehitysyhteistyötä voimistettaessa. Kehitysyhteistyöllä haluttiin vahvistaa kuvaa Suomesta länsimaana ja Pohjoismaana, koska kailla ulkopolitiikan osa-alueilla sitä ei voitu avoimesti tehdä. Suomi halusi saada kehitysyhteistyön avulla myönteisen imagon, josta oli hyötyä Suomen muissa ulkopoliittisissa pyrkimyksissä. Kehitysyhteistyössä Suomella oli kylmän sodan aikana enemmän liikkumavaraa kuin muussa ulkopolitiikassa. Sen avulla voitiin osoittaa yhteenkuuluvuutta lännen kanssa, mitä ei muussa ulkopolitiikassa voitu tehdä.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: kehitysyhteistyö
Suomi
1960-luku
1970-luku
ulkopolitiikka
Suomi-kuva
YK - kehitysmaapolitiikka
suomalaiset
samaistuminen
Pohjoismaat


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.39Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record