Vanhuus ja Internet: Mitä Internet tuo ikääntyvän ihmisen elämään?

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/12013
Julkaisun nimi: Vanhuus ja Internet: Mitä Internet tuo ikääntyvän ihmisen elämään?
Tekijä: Vainio, Pirjo
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Tutkimuksessani haluan selvittää, miten Internet asettuu osaksi ikääntyvän ihmisen arkea. Pohdin asiaa Chris Phillpsonin (1998) esiin nostamien käsitteiden ”hyvinvointiminuus” ja ”eläkeläisminuus” avulla. Asetan tutkimukselleni seuraavat kysymykset: Kuuluuko Internet ikäihmisten elämään? Mitä ikäihmiset sen kautta etsivät? Mitä uutta se antaa heidän elämäänsä? Muuttaako Internet jotakin ikääntyvän ihmisen arjessa? Koska aihepiiristä oli vuonna 2000 vielä varsin vähän tutkimusta, päädyin lähestymään kohdetta kvalitatiivisella tutkimusotteella. Haluan selvittää, miten ikääntyvät ihmiset suhtautuvat uuteen viestimeen. Pääosan aineistona olevista haastatteluista ja havainnoista tein ikäihmisille suunnatuilla atk-kursseilla vuonna 2000. Havainnot ja haastattelut on tehty pääkaupunkiseudulla. Lisäksi sain muutamia vastauksia Internetin kautta. Vanhuus näyttäytyy meille yhä teknistyvämmässä maailmassa. Jälkimodernissa yhteiskunnassa traditiot eivät enää päde. Syntyy kulttuurisia tyhjiöitä. Perinteisesti eläkkeelle siirtymistä on pidetty merkkinä vanhuuden alkamisesta, mutta käytäntö on nykyisin jo jotakin muuta. Tällä hetkellä eläkeläisten identiteetti on kriisiytymässä, myös erilaiset stereotypiat pitävät kuitenkin yhä yllä vanhoja ennakkoluuloja ja mielikuvia vanhuudesta. Yksi niistä, että vanha ihminen ei kykene oppimaan uutta, ei pidä paikkaansa eli, kuten eräs haastateltavani totesi: ”Ikä on vain hidaste”. Eläkkeelle siirtyminen voi tänä päivänä merkitä ihmiselle hyvää ja ihanaa aikaa, jonka kesto pitenee koko ajan. Se voi merkitä monelle uuden elämänvaiheen aloittamista. Tällöin siihen sopii esim. uusien asioiden oppiminen ja harjoittaminen. Mutta eläkkeelle siirtyminen voi merkitä myös lisääntyvää yksinäisyyttä, syrjäytymistä, huolta ja sairautta. Selviytyminen arjessa voi merkitä riippuvuutta toisista ihmisistä, vaikka vanhus ei varsinaista kotiapua tarvitsisikaan. On aiheellista kysyä, sulkeeko nykyinen alati teknistyvä yhteiskunta pois jäsenyydestään osan vanhenevasta väestä eli ne jotka eivät opi käyttämään uusia viestimiä ja tuleeko kaikkien osata käyttää Internetiä. Tutkimukseni osoitti, että sanalla ”tieto” on tärkeä merkitys jälkimodernissa yhteiskunnassa. Internetin avulla etsittiin tietoa. Internet oli siinä tärkeä väline ja sen käytön oppiminen koettiin pitävän esim. dementian loitolla. Sen käytön oppiminen on aivan kuin olemisen mitta. Ne, jotka halusivat oppia laitteen käyttöä ja siihen kykenivät, olivat taidon oppineet. He esim. tekivät sukutukimusta. Heille laitteen oppiminen on tavallaan ollut tae täysivaltaisena kansalaisena pysymisestä. Kommentit tietokonekurssin jälkeen kuvastivat tätä asiaa: ”Nythän olen niin kuin muutkin ja tiedän mistä puhutaan.” Ns. kolmannen iän vaiheessa laitteen käytön oppiminen ei ole ongelma. Ongelmia syntyy vasta, kun viestimien käyttö on kallista, näkökyky heikkenee tai dementia iskee. Jyrki Jyrkämän (1999) esille nostama malli ”haluta-kyetä-osata” on tämän vuoksi erittäin mielenkiintoinen. Kysymys on siitä miten määritämme ”hyvinvointiminuuden” ja miten yhteiskunta tukee vanhenemisesta. Miten saamme vanheta rauhassa yhä teknistyvämmässä yhteiskunnassa? Miten voimme määrittää sen, mitä itse haluamme ja mitä yhteiskunta meiltä edellyttää ja mihin kaikkeen kykenemme. Sen selvittäminen nousee 2000-luvun yhdeksi tärkeimmäksi kysymykseksi.
Kuvaus: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
URI: http://hdl.handle.net/10138/12013
Päiväys: 2002-04-17
Avainsanat: vanhuus
Internet
elintila
poissulkeminen
sukupuoli


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
abstract.pdf 49.53KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot