Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

1920-luvun kansakoululaisen kuva liikuntakasvatuksessa

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.72Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/12032
Vie RefWorksiin
Title: 1920-luvun kansakoululaisen kuva liikuntakasvatuksessa
Author: Östman, Nora
Contributor: University of Helsinki, Economic and Social History (Department of Social Science History)
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Vuoden 1920 oppivelvollisuuslain toimeenpanemisen jälkeen kansakoulu tuli pakolliseksi kaikille suomalaislapsille. Kansakoulun luominen liittyi väestöpoliittisen valtion muodostamisen projektiin, jossa kansalaisten elämään tulivat vaikuttamaan monet hankkeet ja huoltotoimenpiteet, jotka tähtäsivät kansan terveyden ja työkyvyn nostamiseen. Suomalaisessa kontekstissa voidaan tätä kansakunta-ajattelulle perustuvaa väestöpolitiikan projektia pitää 1920-40-lukujen väliselle ajalle ominaisena ilmiönä. Tutkielmassa tarkastellaan 1920-luvun kansakoululaisen kuvaa liikuntakasvatuksen kontekstissa, jossa lapset olivat kokonaisvaltaisen muokkauksen kohteina. Teoreettinen viitekehys perustuu Michel Foucault'n ajatukselle tuottavasta vallasta, joka rakentaa yksilön suostuttelemalla tämän sisäistämään yhteiskunnassa propagoidut terveet käyttäytymismallit ja normit subjektiutensa luonnolliseksi osaksi. Metodisena työkaluna on hyödynnetty Stuart Hallin identiteettikäsitystä seuraavaa diskurssianalyysin piiristä nostettua subjektiposition käsitettä. Sillä viitataan vallitseviin diskursseihin sisältyviin erilaisiin olemisen malleihin, joista identiteettiä rakentava yksilö joutuu omaksumaan itsekuvansa ainekset; siis siihen, keitä esimerkiksi koululiikunnan kontekstin toimijat olivat ja mitä heistä "tiedettiin". Identiteetti muokkautuu tässä mallissa jatkuvasti suhteessa niihin tapoihin, joilla yksilöitä representoidaan tai puhutellaan ympäröivässä kulttuurisessa järjestelmässä. Tutkielmassa eritellään sitä, miten kansakoululaisen hahmo asettuu vuosina 1918-1929 Kasvatus ja koulu -lehdessä ja Kisakenttä -lehdessä julkaistusta artikkeleista koostuvassa aineistossa kansakunnan rakentamisen projektiin, sekä sitä miten hahmottuva kuva sukupuolittuu aikakauden sukupuolieroa koskevien käsitysten mukaiseksi. 1920-luvun kansakoululaisuuteen sisältyi kaksi sukupuolittunutta subjektipositiota, 'tyttö' ja 'poika', joiden ominaisuudet määrittyivät erilaisiksi ja toisilleen vastakkaisiksi. Kansakoululaisuutta määritti myös ikä. Lapsuus ja nuoruus nähtiin kypsymiskausina, jotka asettivat kansakoululaiset kriittiseen asemaan kansakunnan rakentamisessa. Lapsissa ja nuorissa lepäsi kansakunnan tulevaisuus. Positioiden erot määrittyivät kansakuntadiskurssissa sen kautta, mitä velvollisuuksia sukupuolilla oli sen piirissä. Miespuolisuus oli normatiivista ja naispuolisuus jäsentyi siihen nähden synnytystehtävän merkitsemänä erona. Kansakoulutyttöjen ja -poikien ero määrittyi pitkälti edellisten tulevasta synnytystehtävästä johtuvana henkisenä ja fyysisenä heikommuutena jälkimmäisiin nähden. Terveyden projekti jäsentyi terveyden ja rappion käsitteillä. Terveydestä käyty keskustelu limittyi siveellisyyskeskustelun kanssa tavalla, jossa niiden ihanteet määrittyivät normaalin kehityksen lopputuloksiksi. Terveys viittasi kansakoululaisten kohdalla sekä ihanteelliseen ruumiillisuuteen, että terveisiin arvoihin ja toimintaan, rappio puolestaan vahvisti ihannetta määrittymällä sen ei-toivottuna vastakohtana: fyysisenä ja henkisenä jälkeenjääneisyytenä, sekä pahatapaisuutena. Tapa, jolla kasvatukselliset päämäärät, kansakoululaisista tiedetyt asiat ja terveyden edistämisen kansallinen projekti liittyivät yhteen, esiintyy modernille tyypillisenä vallan kenttänä. Siihen vaikutti esioletus kansakuntaa uhkaavan rappion vaarasta, joka lisäsi kiinnostusta kansakunnan tulevaisuudelle tärkeän voimavaran, kansakoululaisten, tutkimiseen ja kiinnittämiseen paikoilleen sekä diskursiivisin keinoin, että näiden konkreettisiin ruumiisiin kohdistuvien toimenpiteiden kautta kansakoulun liikunnanopetuksessa.
Description: Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
URI: http://hdl.handle.net/10138/12032
Date: 2003-04-29
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account