Biologisten aseiden kieltoregiimi Yhdysvaltain asevalvontapolitiikassa

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/12154
Title: Biologisten aseiden kieltoregiimi Yhdysvaltain asevalvontapolitiikassa
Author: Ruutu, Olli Päiviö
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Date: 2003-05-05
URI: http://hdl.handle.net/10138/12154
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkielmassa tarkastellaan Yhdysvaltain asevalvontapolitiikkaa ja kansainvälisiä pyrkimyksiä biologisten aseiden täyskieltosopimuksen (Biological and Toxin Weapons Convention, BTWC) ympärille rakentuneen regiimin toimivuuden tehostamiseksi. Tutkielman tarkoituksena on selvittää ja analysoida Yhdysvaltain asevalvontapolitiikan kehitystä ja sen vaikutuksia maan sitoutumisessa regiimiin. Samalla tarkastellaan Yhdysvaltain eri hallintojen suhdetta asevalvontaan ja kansainvälisiin asevalvontajärjestelyihin yleisemmällä tasolla. Tutkielman teoreettisessa osassa tarkastellaan asevalvonnan tutkimuksen kehitystä ja erityisesti 1960-luvulla luotujen teorioiden suhdetta Yhdysvaltain asevalvontapolitiikkaan. Lähdeaineistona on käytetty pääasiassa kansainvälisen politiikan tutkijoiden monografioita ja tieteellisten aikausjulkaisujen artikkeleita. Asevalvonnan tutkimus sijoitetaan kansainvälisten suhteiden tutkimuksen kenttään ja samalla tarkastellaan asevalvonnan suhdetta keskeisiin kansainvälisen politiikan teorioihin. Yhdysvaltain asevalvontapolitiikka jaetaan bilateralistiseen, multilateralistiseen ja unilateralistiseen aikakauteen, joiden avulla havainnollistetaan asevalvonnan roolin muutosta Yhdysvaltain ulkopolitiikassa. Yhdysvaltain ulkopolitiikan ja asevalvonnan tutkimuksen välille muodostui tiivis side erityisesti 1960- ja 1970-lukujen kuluessa, jolloin tutkimuksessa pyrittiin löytämään keinoja Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välisen varustelukilpailun haittavaikutusten rajoittamiseksi. Yhdysvallat rakensi Neuvostoliiton kanssa kattavan asevalvontasopimusten järjestelmän, jonka keskeisimmät tavoitteet olivat ydinsodan välttäminen ja joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen uusiin valtioihin. Tämä supervaltojen bilateraaliseen erityissuhteeseen perustuva järjestelmä muodosti kylmän sodan aikaisen kansainvälisen asevalvontayhteistyön perustan. 1990-luvulla, Neuvostoliiton valtiollisen olemassaolon päätyttyä, multilateraalisten asevalvontajärjestelyjen merkitys korostui tutkimuksessa ja pyrkimyksissä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Yhdysvallat osallistui multilateraalisiin asevalvontaneuvotteluihin ja tuki pyrkimyksiä kemiallisten ja biologisten aseiden todentamisjärjestelmien kehittämiseksi. 2000-luvulla Yhdysvaltain hallinnon suhde multilateraaliseen asevalvontaan on muuttunut; kylmän sodan aikaisia asevalvonnan periaatteita ei enää ole pidetty tärkeinä Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden strategiassa. Samalla erityisesti vientivalvontajärjestelyjen ja tiedustelun merkitystä on entisestään korostettu. Empiirinen tarkastelu keskittyy biologisten aseiden kieltoregiimiin, jossa Yhdysvaltain asevalvontapolitiikan eri aikakaudet ovat selkeästi nähtävissä. Empiirisen osan lähteinä on aikaisempien selvitysten ohella käytetty muun muassa Yhdysvaltain hallinnon lausuntoja ja neuvotteluissa tuotettuja dokumentteja. Yhdysvaltain päätös luopua biologisista aseista oli osa strategiaa, jolla joukkotuhoaseiden leviämistä pyrittiin estämään. BTWC-sopimukseen ei supervaltojen bilateraalisten neuvottelujen seurauksena kuitenkaan liitetty järjestelmää sopimuksen noudattamisen todentamiseksi. 1980-luvulla käyttöön otetut luottamusta lujittavat toimet eivät kyenneet hälventämään epäilyjä sopimusrikkomuksista. 1990-luvulla todentamisjärjestelmää ryhdyttiin luomaan multilateraalisissa neuvotteluissa. Yhdysvallat päätti irtautua neuvotteluista vuonna 2001. Yhdysvaltain päätös perustui yhdistelmään turvallisuuspoliittisia, teknologisia ja kaupallisia perusteluja, joiden keskeinen sisältö on neuvotteluista huolimatta säilynyt muuttumattomana jo 1990-luvun alusta. Asevalvonnan tutkimuksen ja asevalvontayhteistyön kannalta Yhdysvaltain linjaukset ovat merkittäviä. Asevalvonnan elinvoiman säilyttämiseksi bioaseiden ja muiden uudenlaisten asetyyppien erityisluonne on sopimusten muotoilussa otettava uudella tavalla huomioon.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: biologiset aseet
Yhdysvallat
asevalvonta
joukkotuhoaseet


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.36Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record