Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Uimalla iloa, terveyttä ja pitkää ikää koko kansalle : Uimavalistus urheilulehdistössä ja uimaharrastuksen leviäminen Helsingissä vuosina 1880 - 1930

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.76Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/12355
Vie RefWorksiin
Title: Uimalla iloa, terveyttä ja pitkää ikää koko kansalle : Uimavalistus urheilulehdistössä ja uimaharrastuksen leviäminen Helsingissä vuosina 1880 - 1930
Author: Kaartinen, Aija
Contributor: University of Helsinki, Economic and Social History (Department of Social Science History)
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Tutkimus keskittyy uimaharrastuksen ja uimataidon levittämisen tarkasteluun, uimavalistukseen vuosina 1880 - 1930. Siinä tarkastellaan, kuinka uimaharrastusta yritettiin tietoisesti levittää ja mitä perusteluja uimataidon oppimisen välttämättömyydelle ja uimaharrastuksen ylivertaisuudelle muihin liikuntamuotoihin nähden esitettiin erityisesti urheilulehdistössä. Helsingin kaupunki toimii tutkimuksessa esimerkkinä uimaharrastuksen leviämisestä, siitä, millaista "uimarielämä" oli konkreettisesti. Tutkimuksessa painottuu urheiluseurojen edustajien ja urheilumiesten sekä -naisten näkökulma. Uimavalistuksen tarkastelun kautta pureudutaan 1880 - 1930-luvun yhteiskuntaan, erityisesti tuona aikana valinneisiin ruumiillisuutta ja urheilua koskeviin mentaliteetteihin. Mentaliteeteilla tarkoitetaan "tavallisten" ihmisten kollektiivisessa tajunnassa vallinneita ajattelutapoja. Mentaliteetit erottaa aate-käsitteestä se, että nämä ajattelutavat ovat olleet tiedostamattomia: niillä ei ole julkilausuttuja pääperiaatteita, jotka olisi kirjoitettu kirjoiksi tai jotka voisivat henkilöityä joihinkin suurmiehiin tai suurteoksiin. Tutkimuksen pääasialliset lähteet ovat kaikki Suomessa vuosina 1880 - 1930 ilmestyneet urheilulehdet: Sporten (1881-1898), Suomen Urheilulehti (1898- ), Finsk Idrottsblad (1904, Idrottsbladet vuodesta 1918), Kisakenttä (1910-), Työväen Urheilulehti (1917-1930), Työläisnaisten Urheilulehti (1922-1946) sekä TUL (1928-) sekä urheilujärjestöjen ja järjestöaktiivien materiaali, historiikit ja arkistot. Vuosille 1891 - 1904 oli tyypillistä uimaharrastuksen levittäminen pääasiallisesti hukkuneiden määrän vähentämiseksi. Sisällissodan (1918) jälkeen valistuksen teemoissa näkyy työväenlehtien ja työväen liikuntakulttuurin esiinmarssi. korostivat uinnista saatavaa nautintoa ja virkistystä. Uinnin käytännön merkitys hengenpelastuksessa jäi toissijaiseksi: uimaharrastus asetettiin muiden terveyttä vaalivien urheilulajien rinnalle. Niin työväen- kuin "porvarilehdetkin", naisten kuin -"miesten"lehdetkin olivat yksimielisiä siitä, että juuri uinti oli sellainen laji, jota naistenkin sopii harjoittaa, ainakin kohtuudella. Biovalta-käsite toimii tässä tutkimuksessa vaikutteiden antajana. Michel Foucault'n mukaan vallankäyttö ei ole pelkkää repressioita, vaan hän kirjoittaa myös vallankäytön "positiivisista" tekniikoista. Sen sijaan, että uimavalistajat olisivat jakaneet kansalle uudenlaista valtaa omaan terveyteensä, elämänsä pituuteen ja onnellisuuteensa vaikuttamiseen verrattuna aikaisempaan, enemmän Jumalan ja kohtalon valtaan luottamiseen, uimavalistusdiskurssissa konstituoitiin kansalaisille vaikutusmahdollisuuden lisäksi myös (kansalais-)velvollisuus huolehtia ruumiistaan, jonka katsottiin kuuluvan ennen kaikkea valtiolle, yhteiskunnalle, isänmaalle, perheelle tai työväenluokalle: ei niinkään yksilölle itselleen. Valituskirjoituksilla vaikutettiin luomalla kontrasteja ja luokitteluja: uimataitoinen - normaali, luonnollinen vs. uimataidoton - epänormaali, luonnoton. Uimataidottomuuteen liitettiin negatiivisia ominaisuuksia: laiskuus, saamattomuus vs. rohkea ja reipas (vuosisadan vaihteen diskurssissa), ruma, sairas vs. kaunis, terve (hygieniadiskurssi vuodesta 1905), onnellinen vs., surullinen (hedonismidiskurssi työväenlehdissä 1920-luvulla). Erityisesti hygieniadiskurssissa naisilla oletettiin olevan luonnostaan enemmän näitä negatiivisia, epänormaaleja ominaisuuksia, joita piti muuttaa uimalla.
Description: Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
URI: http://hdl.handle.net/10138/12355
Date: 2001-09-05
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account