Suomalainen turvallisuuskäsitys EU-jäsenyydestä alkaen : valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen analyysiä

Abstract

Tutkielmassa analysoidaan Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja erityisesti turvallisuuskäsitystä. Turvallisuuskäsityksen analyysi perustuu Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin selontekoihin viimeisen vuosikymmenen ajalta eli samalta ajalta, jonka Suomi on ollut Euroopan unionin jäsenenä. Tänä aikana on julkaistu kaikkiaan neljä selontekoa, vuosina 1995, 1997, 2001 ja 2004. Tutkimuskohteen valinta perustuu Suomen muuttuneeseen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen tilanteeseen Euroopan unionin jäsenenä. Tutkimuskohteen valintaan vaikuttivat kansallisen tilanteen lisäksi viime vuosien maailmanpoliittiset tapahtumat ja niiden tuomat muutokset turvallisuuspoliittiseen ympäristöömme. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen ympäristö muuttuu jatkuvasti ja siitä syystä myös Suomen turvallisuuspoliittisten selontekojen oletetaan muuttuneen. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa Kööpenhaminan koulukunnan ja erityisesti Barry Buzanin tutkimustyö turvallisuuden käsitteestä. Buzanin mukaan turvallisuus voidaan käsittää laajasti, jolloin perinteisen sotilaallisen turvallisuuden lisäksi turvallisuutta voidaan analysoida taloudellisella, poliittisella, yhteiskunnallisella tai ympäristösektorilla. Kansallisen turvallisuuskäsityksen muodostamista varten selonteot analysoidaan jokainen erikseen sotilaallisen, poliittisen, taloudellisen, yhteiskunnallisen ja ympäristön turvallisuuden valossa. Turvallisuuskäsitys on monen tekijän summa ja jakamalla tekstit pienempiin osa-alueisiin pyritään turvallisuuden kokonaisuudesta löytämään pienempiä yksityiskohtia, joista Suomen turvallisuuskäsitys lopulta muodostuu. Tekstianalyysin menetelmänä käytetään diskurssianalyysin tarjoamia apuvälineitä. Diskurssianalyysi perustuu aineistojen tarkkaan analysointiin ja kielenkäytön tulkintojen muodostamiseen. Tutkielmassa pyritään muodostamaan tulkinta turvallisuuskäsityksestä diskurssianalyysiä hyväksi käyttäen. Suomalainen turvallisuuskäsitys oli EU jäsenyyden alussa vielä vahvasti kaksijakoinen. Turvallisuuskäsitys rakentui voimakkaasti kansallisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin. Perinteisten turvallisuuspoliittisten sektoreiden eli sotilaallisen ja poliittisen turvallisuuden osalta tämä dualistisuus on kaikista selvintä. Myöhemmin turvallisuuskäsitys on kuitenkin kansainvälistynyt kaikilla turvallisuuden sektoreilla ja nykyisin suomalainen turvallisuuskäsitys on paitsi laaja mutta myös syvä. Turvallisuuskäsityksessä on huomioitu turvallisuusuhat hyvin monella eri tasolla ja maailmanpoliittisten muutoksien vuoksi ne on otettu huomioon myös kansallisia turvallisuuspoliittisia päätöksiä tehtäessä ja turvallisuuskäsitystä muodostettaessa. Turvallisuuskäsitys on laajentunut erityisesti ei-perinteisten turvallisuussektorien osalta.