Aitopuolalaiset, europuolalaiset ja eurorealistit : Puolalaisen identiteetin suhde Euroopan unioniin kahden puolalaispäivälehden diskursseissa

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/12525
Title: Aitopuolalaiset, europuolalaiset ja eurorealistit : Puolalaisen identiteetin suhde Euroopan unioniin kahden puolalaispäivälehden diskursseissa
Author: Koikkalainen, Anna
Other contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära
Date: 2005-05-02
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/12525
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkimuksessa tarkastellaan uusista EU-maista suurimman eli Puolan suhdetta Euroopan unioniin. Tutkimuskysymyksenä on, miten ja millaisin perustein puolalaisuus (eli puolalainen kollektiivinen kansallinen identiteetti) Puolan näkökulmasta tarkasteltuna asemoidaan diskursiivisesti suhteessa Euroopan unioniin. Kansallinen identiteetti nähdään tutkielmassa siis konstruktiona, joka rakentuu relationaalisesti. Tutkielman lähtökohtana on oletus, että puolalaisuuden EU-suhteen tutkimisen avulla voidaan lisätä ymmärrystä siitä perustasta, jonka pohjalta kansakunta edustajiensa välityksellä unionissa toimii. Tutkimuskysymykseen vastataan sanomalehtiaineiston avulla. Primaariaineisto koostuu kahden puolalaisen päivälehden, valtavirtaisen Gazeta Wyborczan sekä katolis-nationalistisen Nasz Dziennikin artikkeleista joulukuulta 2002, jolloin Puolan EU-jäsenyysneuvottelut huipentuivat. Puolalaisuuden suhdetta Euroopan unioniin tarkastellaan tutkielmassa diskurssianalyysin avulla, sen analyyttiseen traditioon kiinnittyen. Teoreettisesti tutkimus ponnistaa yhtäältä identiteettiä, toisaalta kansakuntaa konstruktivistisina ilmiöinä lähestyvästä teoreettisesta keskustelusta. Tutkielman viitekehykseen on omaksuttu vaikutteita mm. Ernest Gellneriltä, Eric Hobsbawmilta, Stuart Hallilta, Pasi Saukkoselta, Vilho Harlelta, Ted Hopfilta ja Anna Triandafyllidoulta. Kansallisen identifioitumisen prosessissa keskeisenä nähdään identiteetin tilallinen ulottuvuus eli eron ja samuuden rakentaminen. Tällöin olennaista on suhde ulkoisiin ja sisäisiin, negatiivisiin ja positiivisiin merkityksellisiin Toisiin. Tutkielmassa luodaan katsaus aiempaan tutkimukseen puolalaisen identiteetin rakentamisesta mm. Ilya Prizelin, Andrzej Walickin ja Norman Daviesin tuotantoa hyödyntäen. Puolalaisesta identiteettitutkimuksesta ja -keskustelusta erotetaan kaksi päälinjaa: kansakunnan poliittista määrittelyä korostava liberaali puolalaisuusnäkemys ja etnistä yhtenäisyyttä painottava etninen puolalaisuusnäkemys. Tutkimuksessa havaitaan, että kahden päivälehden diskursseissa rakentuu EU-suhteen kautta kolme erilaista puolalaisten ryhmää. Gazeta Wyborczassa dominoi europuolalaisuuden diskurssi, jossa unioni näyttäytyy yhteensopivana puolalaisuuden kanssa. Nasz Dziennik puolestaan rakentaa eurorealistisen puolalaisuuden diskurssin avulla unionista puolalaisuuden itsenäisyyttä ja olemusta uhkaavan ulkoisen Toisen, jopa vihollisen. Molempien lehtien hegemoniset diskurssit paikantavat toisensa puolalaisuuden sisäisiksi Toisiksi: europuolalaisille eurorealistit näyttäytyvät antieurooppalaisina demagogeina, eurorealistit taas leimaavat europuolalaiset Kansasta vieraantuneeksi eliitiksi. Lehtien identiteettikamppailun kiistellyimmäksi kohteeksi nousee aitopuolalaisten ryhmä ja ryhmän suhde EU:hun. Kumpikin lehti mystifioi aitopuolalaiset ikiaikaisen, alkukantaisen puolalaisuuden edustajiksi. Puolalaisuuden määrittelyssä Gazeta Wyborcza kytkeytyy paljolti liberaaliin, Nasz Dziennik etniseen näkemykseen. Puolalaisuuden EU-suhteesta erottuvat hierarkiat nostavat aineistosta esiin moniulotteisia ulkoisen toiseuden asetelmia. Yhtäältä kummassakin tutkitussa lehdessä paikannetaan puolalaisuutta moraalisesti EU:ta korkeammalle tasolle. Toisaalta europuolalaisuuden diskurssissa unioni näyttäytyy myös puolalaisuutta ylempänä: korkeampana sivilisationaalisena tasona ja puolalaisuutta lempeän paternalistisesti oikealle tielle opastajana. Aiemmassa tutkimuksessa hahmoteltu positiivista toiseutta kuvaava käsitteistö havaitaan riittämättömäksi, jolloin tutkielmassa jäsennetään europuolalaisuuden ja unionin suhdetta viiteryhmätoiseuden käsitteen avulla.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: kansallinen identiteetti
Puola
Euroopan unioni - jäsenyys
puolalaisuus
diskurssianalyysi
toiseus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.51Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record