Kansanedustajien itsenäisyysretoriikka EU-jäsenyyskeskustelun osana: Vastustajien ja kannattajien puheiden itsenäisyysargumentaatio ja termin käsitteellistäminen

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/12541
Title: Kansanedustajien itsenäisyysretoriikka EU-jäsenyyskeskustelun osana: Vastustajien ja kannattajien puheiden itsenäisyysargumentaatio ja termin käsitteellistäminen
Author: Saloniemi, Riikka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Date: 2003-05-05
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/12541
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkimusaiheena on kansanedustajien itsenäisyysretoriikan tyypilliset piirteet Suomen EU-jäsenyysliittymiskysymyksen yhteydessä. Tutkimuksen kohteena on parlamentaaristen puheiden itsenäisyysargumentaatiotekniikoiden analyysi, itsenäisyyskäsitteen tematisointi sekä sille annetut merkitykset. Tutkimusaineistona on yhden syyskuussa 1994 käydyn lähetekeskustelun puheenvuorot. Aineiston pohjalta tarkastellaan, miten ja millaisena argumenttina itsenäisyyttä käytetään, sekä mihin käsitesana liitetään ja mistä se erotetaan. Ensisijaisena tarkasteluaspektina on vastustajat-kannattajat jako, jolloin tutkimuksen keskiössä ovat kielellisten strategioiden pohjalta rakennetut perusteet ja sitoumukset, joilla omaa kantaa legitimoidaan. Toissijaisena aspektina on puolueiden välinen tarkastelu. Tutkimuksen taustalla laajempana tavoitteena on liittää analysoitava keskustelu osaksi yleistä yhteiskunnallista EU-jäsenyyskeskustelua. Tarkoituksena on lisäksi arvioida itsenäisyysargumentin asemaa ja painoarvoa liittymiskeskustelun osana. Tutkimuksen viitekehys on käsitehistoriallisen ja retoriikan argumentaatioteoreettisen näkökulman yhdistelmä. Käsitehistoriassa nojataan Reinhart Koselleckin käsitenäkökulmaan, ja retorista näkökulmaa rajaa argumentaatioteoreettisuus. Analyysimetodina toimii soveltavin osin Chaim Perelmanin retorinen luonnollisen argumentaation analyysimalli. Tutkimuksen pääasiallisina tuloksina erot vastustajien ja kannattajien välillä näkyvät itsenäisyysargumentin keskeisyydessä, käsitteen määrittelyssä sekä sen laadullisissa sisällöissä. Näiden erojen pohjalta vastustajat tukeutuvat enemmän niin sanottuun perinteiseen itsenäisyyden käsitteellistämiseen, liittämällä itsenäisyyden yhteisöllisen näkökulman kautta valtioon menneisyyssidonnaisesti. Kannattajilla itsenäisyys saa modernimpia ulottuvuuksia yksiösidonnaisuuden ja tulevaisuussuuntautuneisuutensa kautta. Itsenäisyyskäsite osoittautuukin kiistanalaiseksi, mikä näkyy vastustajien ja kannattajien sille antamien eri merkitysten painotuseroissa. Puolueilla ei ole primääristä vaikutusta itsenäisyysargumentaation käytössä, vaan argumentoinnin piirteet ja itsenäisyyden käsitteellistäminen ovat luettavissa ennen kaikkea vastustajat-kannattajat jaon kautta. Laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa itsenäisyys näyttäytyy dilemmaisena, koska se on toisaalta keskiössä vastustajien argumentoinnin muotona sekä yleensä kansalaisten mielipiteissä, mutta toisaalta se on sivussa julkisella agendalla argumentille annetun irrelevanttisuuden leiman johdosta. Tärkeimpiä lähteitä olivat aikaisemman tutkimuksen osalta Iisa Räsäsen lisensiaatintyö Lastuna virrassa vai omaa purtta ohjaten, Tuomo Mörän väitöskirja EU-journalismin anatomia sekä Pertti Pesosen toimittama Suomen EU-kansanäänestys 1994. Teoreettismetodiselta puolelta keskeisimpiä teoksia olivat Reinhart Koselleckin teokset sekä Chaim Perelmanin Retoriikan valtakunta.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: EU-jäsenyys - liittyminen
retoriikka - argumentaatio
käsitteet - itsenäisyys
politiikan kieli - kansanedustajat


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.18Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record